Mainos
Mainos

Työstä kieltäyvän karenssit pitenevät

Tarjotusta työpaikasta kieltäytyvä työtön saattaa vastaisuudessa joutua olemaan nykyistä pidempään ilman minkäänlaista työttömyysturvaa. Valtiovarainministeriön virkamiehet toivat hallituksen budjettiriiheen illalla uuden esityksen siitä, miten työttömyysturvan peruspäivärahaan tulossa oleva kahden markan korotus rahoitettaisiin.

Karenssien pidennyksellä korvattaisiin aiemmin esillä ollut työllisyyskoulutuksen ylläpitokorvauksen alentaminen 30 markasta 10 markkaan päivältä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakuluihin.

Uutta rahoitusmallia alettiin hakea, kun hallituksen vasemmistopuolueet eivät hyväksyneet koulutuksessa olevien työttömien etuuden leikkaamista. Tarjotusta työpaikasta kieltäytyminen voi nykyisin johtaa kolmen, kuuden tai kahdeksan viikon karenssiin. Uusiksi karensseiksi esitettiin yhtä, kahta ja kolmea kuukautta.

Tarkoituksena oli lisäksi sopia siitä, että työttömyyskassojen maksamat ansiosidonnaiset päivärahat eivät tässä yhteydessä nouse. Ilman erityistoimia peruspäivärahan korotus nostaisi automaattisesti kassapäivärahoja runsaalla markalla.

Asiosidonnaisten päivärahojen nousu aiottiin estää rukkaamalla niiden laskentaperustetta niin, että peruspäivärahasta heijastuva korotus nousu ei pääse vaikuttamaan. Rukkauksella valtio säästää 45 miljoonaa markkaa.

Karensseja pidentämällä valtio arvioi saavansa 200 miljoonaa markkaa, minkä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus tulee maksamaan.

Hallitus sopi vuoden tuesta pitkäaikaistyöttömän työllistäjälle

Hallitus sopi illalla budjettineuvottelussaan pitkäaikaistyöttömän työllistävälle työnantajalle maksettavasta yhdistelmätuesta, joka koostuu työmarkkinatuesta ja työllistämistuesta.

Yli 500 päivää työttömänä olleen työllistäjälle yksityisellä, kunta- tai kolmannella sektorilla voidaan maksaa enintään yhteensä 5 000 markkaa tukea kuussa 12 kuukauden ajan.

Työmarkkinatuen työharjoitteluun osallistuville yli 2 vuotta työttömänä olleille maksetaan ylläpitokorvaus ylimääräisiä matka- ja ruokailukustannuksia varten.

Uudistuksen liittyvät hallituksen sopimaan työministeri Liisa Jaakonsaaren esittämään työvoimapolitiikan perusuudistukseen. Osana sitä parannetaan työnhaun palveluita. Uusia virkoja työvoimapalveluihin perustetaan tiettävästi puolitoistasataa, joskin määrä vaihtelee laskentatavasta riippuen.

Uudistukseen kuuluu, että 200 000 työtöntä aloittaa noin kaksi viikkoa kestävän työnhakukoulutuksen. Yli kaksi vuotta työttömänä olleille laaditaan työnhakusuunnitelma. Tukitoimien käyttö suunnitellaan yhdessä työttömän kanssa.

Käyttöön otetaan myös kahden kuukauden kestoinen työpaikkakoulutusmalli, jossa työnantaja saa tukea työpaikkakohtaisten erityistaitojen oppimisen ajaksi. Uudistuksen mukaan työttömän keskeiset oikeudet ovat oikeus työttömyysturvaan ja työmarkkinatukeen, peruspalveluihin työvoimatoimistossa, talkoo- ja vapaaehtoistyöhön, sivutoimiseen opiskeluun, työnhakusuunnitelmaan sekä mahdollisuus osallistua työvoimapoliittisiin ohjelmiin.

Työttömän keskeiset velvollisuudet ovat työmarkkinoiden käytettävissä olo, kokoaikatyön haku, työn ja toimenpiteiden vastaanottovelvollisuus, osallistuminen työnhakusuunnitelmaan sekä velvollisuus parantaa ja ylläpitää työmarkkinavalmiuksia.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme