Mainos
Mainos

Työttömyys jopa kahdeksaan prosenttiin?

Suomalaiset kansantaloustieteilijät arvioivat tuoreessa tutkimuksessaan, että työttömyys laskee lähivuosina kahdeksaan prosenttiin.

Työttömyyden syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja selvittäneen tutkimusryhmän mukaan työttömyyden aleneminen tälle tasolle voi toteutua, jos talouskasvu jatkuu nykyisellä vauhdilla.

Vientikysynnän lisäksi myös kotimaisen kysynnän ripeä kasvu on tarpeen. Korkean työttömyyden vuoksi talouskasvun hillitsemiseen ei tutkijoiden mielestä ole perusteita.

Helsingin kauppakorkeakoulussa toteutetun tutkimusprojektin vetäjänä on professori Matti Pohjola. Suomalainen työttömyys -nimisen raportin tekijöinä ovat olleet VTT Jaakko Kiander, KTT Jaakko Pehkonen sekä KTM Ulla Hämäläinen.

Kahdeksan prosentin työttömyys vastaa tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellista työttömyysastetta, joka on sopusoinnussa vakaan inflaation ja vaihtotaseen tasapainon kanssa.

Nykyinen runsaan 13 prosentin työttömyysaste voisi arvion mukaan laskea viisi prosenttia ennen kuin inflaation kiihtymisestä tulisi vakava uhka.

Tutkijat katsovat, että työllisyyden hidas kasvu johtuu palvelualojen ja julkisen sektorin vaisusta kasvusta. Yksityisen sektorin toimialat teollisuutta lukuunottamatta ovat vasta nyt toipuneet lamasta.

Työn verottamista kannattaisi leikata

Talouspolitiikan tavoitteena pidemmällä aikavälillä tulee tutkijoiden mukaan olla rakenteellisen työttömyyden alentaminen noin 4-5 prosenttiin. Tutkijat esittävät useita vaihtoehtoisia keinoja, jolla tähän voitaisiin päästä.

Suhteellisen tehokas keino olisi leikata työn verottamista. Verokiilan alentaminen noin viisi prosenttiyksikköä vähentäisi tukijoiden mukaan rakenteellista työttömyyttä lyhyellä aikavälillä kaksi prosenttiyksikköä. Pidemmällä aikavälillä vaikutus jäisi vajaaseen prosenttiyksikköön.

Viiden prosenttiyksikön alennus verokiilaan vastaisi noin 15 miljardin markan verokevennystä. Verotuksen keventymisestä johtuva työllisyyden kasvu lisäisi verotuloja noin viisi miljardia ja työttömyyden aleneminen vähentäisi työttömyysmenoja noin miljardin, jolloin veronalennuksen nettovaikutus julkisen talouteen olisi 8-9 miljardia markkaa. Jotta budjettitasapaino ei heikentyisi, verokiilan alentaminen edellyttäisi julkisten menojen leikkaamista samalla määrällä.

Ansiosidonnaisen leikkaus laskisi työttömyyttä

Tutkijat laskevat, että myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan keskimääräisen korvaussuhteen lasku noin 10 prosenttiyksikköä tai sen keston lyhentäminen 12 kuukauteen voisivat kumpikin laskea rakenteellista työttömyyttä yhden prosenttiyksikön. Työttömyysturvan heikennys edellyttäisi tuekseen työttömien työllistymismahdollisuuksia parantavia työvoimapoliittisia toimia.

Työttömyysturvaoikeuden päättyessä työttömille tulisi osoittaa joko koulutus- tai tukityöpaikka, sillä muuten turvan heikennys johtaisi siihen, että pitkäaikaistyöttömät siirtyisivät aiempaa useammin työvoiman ulkopuolelle. Tällä olisi tutkijoiden mukaan kielteinen vaikutus kokonaistyöllisyyteen, kun aleneva työttömyys lisäisi palkkapaineita.

Suomen omistusasunnot ylläpitävät työttömyyttä

Omistusasumisen yleisyys Suomessa lisää tutkijoiden mukaan työttömyyttä, sillä se rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Parempi työvoiman liikkuvuus vähentäisi maan eri osien välisiä suuria työttömyyseroja ja siten rakenteellista työttömyyttä.

Tutkimustulosten mukaan kotitalouksien omistusasumisen osuuden alentuminen 75 prosentista 50 prosenttiin voisi laskea rakenteellista työttömyyttä noin kaksi prosenttiyksikköä.

Muutos edellyttää vuokra-asuntojen tarjonnan voimakasta kasvua. Vuokra-asuntojen rakentamisen tukemista tulisikin harkita työvoiman liikkuvuutta edistävänä ja työvoiman kysyntää lisäävänä toimena.

Yleissitovuuden poisto toisi liikaa riskejä

Potentiaalisesti tehokas mutta samalla myös riskejä sisältävä vaihtoehto olisi tutkijoiden mukaan alentaa ammatillista järjestäytymistä ja poistaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Järjestäytymisasteen ja työehtosopimusten kattavuuden alentuminen 50 prosenttiin arvioidaan laskevan rakenteellista työttömyyttä jopa 3-4 prosenttiyksikköä. Toisaalta työmarkkinajärjestöjen yhteistoiminnan väheneminen voisi täysin mitätöidä nämä saavutukset niin kuin kävi esimerkiksi Ruotsissa. Keskitetyn työehtosopimusjärjestelmän säilyttäminen on tutkijoiden mukaan siksi työllisyyden kannalta järkevää politiikkaa suomalaisissa oloissa.

Työsuhdeturvan heikentäminen vähentää pitkäaikaista mutta kasvattaa lyhytaikaista työttömyyttä. Työsuhteiden sääntelyn purkaminen ei siksi vaikuta keskimääräiseen työttömyysasteeseen.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme