Mainos

Näin MTV:n presidenttitentti eteni: Niinistön ja Väyrysen sanailut huvittivat – Huhtasaari aivan omilla linjoillaan

Kaikki kahdeksan presidenttivaalien ehdokasta ovat kohdanneet ensimmäistä kertaa yhteisessä televisioväittelyssä. Lue tästä artikkelista, kuinka keskustelu eteni.

Keskustelun aluksi keskustan ehdokkaaksi jo puolitoista vuotta sitten nimitetyltä Matti Vanhaselta kysyttiin, miltä kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen ilmaantuminen keskusteluun tuntuu.

– Tilaa on, meitä on vain kahdeksan. Olen kansanvallan syvä kunnioittaja ja näin on hyvä, Vanhanen veisteli vastaukseksi.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari​ toivotti niin ikään Väyrysen tervetulleeksi kisaan. 

– On perussuomalaisen naisen vuoro. Nyt saamme paljon tilaa eurokriittisille mielipiteille, Huhtasaari totesi. 

Myös Väyrynen pääsi avaamaan omia syitään lähteä mukaan presidenttikisaan, vaikka hän aiemmin kannatti Niinistöä jatkokaudelle.

– Jo vuosi sitten aloin epäillä, voinko olla Saulin kannalla kun alkoi näyttää, ettei hän olekaan Paasikiven linjalla. 

Väyrynen syyttää edelleen Niinistöä presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä, kun presidentti kävi Federica Mogherinin kanssa neuvotteluja EU-puolustuksesta.

Kansanliikkeen kokoomustaustainen ehdokas ​Sauli Niinistö​, ylitittekö valtaoikeutenne?

– Jos Kultarantaan tulee EU:n korkea edustaja, olisi epäkohteliasta olla tapamatta häntä.

– Kaikki, joka liittyy Suomen turvallisuuteen, liittyy presidentin tehtäviin.

Katso sananvaihto alla olevalta videolta: 


Nato-keskustelussa jankattiin "sotapelistä"

Niinistöltä kysyttiin, mikä on hänen kantansa Nato-jäsenyydestä.

– En kannata tällä hetkellä Natoon liittymistä, enkä näe tällä hetkellä syytä, joka laittaisi siihen hakemaan. Mutta maailma muuttuu, Niinistö sanoi.

– Suomen ensisijainen tavoite, jos jotain syttyisi, on pysytellä erillään. Mutta suurissa sodissa on vain kaksi puolta ja Suomi on kiinnostava partneri. En usko sotaan, olen rauhan mies ja uskon rauhaan, Niinistö totesi.

Vanhanen uskoi Niinistön tavoin, että liittoumia syntyy tarvittaessa. 

– Jos Euroopassa syntyisi kriisi, varmasti jo samana iltana Naton ja EU:n elimet olisivat koolla ja löytyisi siihen kriisiin sopiva toimintatapa, Vanhanen sanoi.

Nato-jäsenyyttä ainoana avoimesti kannattava RKP:n Nils Torvalds muistutti keskustelussa Venäjän uhkasta.

– Venäjä on menossa kovaa vauhtia kriisiin. Ja mitä sen jälkeen tapahtuu, on arvauspeliä. Ja meidän täytyy pystyä keskustelemaan siitä, mihin Venäjä on menossa, Torvald totesi.

– Totta kai pidämme huolta omasta puolustuksestamme ja totta kai osallistumme EU:n yhteiseen puolustukseen, sanoi vihreiden Pekka Haavisto.

Nato-osuudessa keskusteltiin pitkään myös siitä, miksi koko keskustelua yli päänsä käydään.

– Pitää kysyä Niinistöltä, miksi tällaista keskustelua käydään, sanoi SDP:n Tuula Haatainen.

– Minä en ole avannut yhtään sotapelikeskustelua, Niinistö näpäytti takaisin käyttäen jälleen keskustelun aikana useita kertoja käyttämäänsä termiä.


– Jos Suomi on uskottavalla tavalla liittoutumaton, voimme pysytellä sotien ja selkkausten ulkopuolella, sanoi Väyrynen.

– Emme ole liittymässä Natoon, totesi Vanhanen.

– Ilmastomuutos haastaa koko maailman, ja siitä me olemme Suomessa aika ulkona, sanoi vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

EU-puolustus puhutti

Keskusteluissa pohdittiin myös EU-puolustusta.

– Suomen pitää huolehtia siitä, että asemoidumme oikein. Olemme EU:n jäsen, ja siinä mielessä puolemme valinneet. Omasta puolustuksesta pitää tietysti pitää huolta, Haatainen sanoi.

– Suomeen ei kohdistu mitään yksittäistä uhkaa. Kun säilytämme asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana, meihin ei myöskään tule kohdistumaan ulkopuolelta tulevia uhkia, totesi Vanhanen.

– Terrorismi on tällä hetkellä suurempi uhka kuin Venäjä, sanoi Huhtasaari.

Sotilallisesti liittoutumaton vai puolueeton?

Vaalipaneelissa keskusteltiin pitkään Suomen Venäjän-suhteista sekä Krimin ja Ukrainan tilanteesta.

Suomi tekee energiapolitiikassa yhteistyötä venäläisten kanssa, ja ehdokkailta kysyttiin, näkevätkö he tässä ongelmia?

Kaikki muistuttivat, että energiapolitiikka on rajattu pakotteiden ulkopuolelle.

– Energiapolitiikan tuominen pakotteiden piiriin, siitä varoittaisin, sanoi Vanhanen.

– Ei ole laillista ongelmaa, mutta on tietynlainen moraalinen ongelma. Esimerkiksi Nordstream-kaasuputken avulla Venäjä pystyy panemaan Ukrainan polvilleen, Haavisto sanoi.

– Olen pitkälti sama mieltä Vanhasen kanssa. Se on taannut Ukrainalle tuloja, että massa kulkee sen kautta, Niinistö totesi.

– On äärimmäisen iso tarve keskusteluun EU:n ja Venäjän välillä, sanoi Kyllönen.

– Meidän pitää pitää kiinni pakotteista, korosti puolestaan Haatainen.

– Olen Saulin ja Matin kanssa samaa mieltä siitä, että energiapolitiikkaan ei pidä rakentaa poliittista kytköstä, Väyrynen sanoi.

Tässä kohtaa keskustelua piristi Väyrysen ja Niinistön välille syntynyt termikiista.

Väyrynen joutui juontajien pyynnöstä selittämään, mitä hän tarkoittaa termillä "puolueeton" ja miksi hän sitä käyttää.

– Puolueeton ja sotilaallisesti liittoutumaton ovat synonyymejä, Väyrynen selitti.

Niinistö tiedusteli Väyryseltä, miksei hän sitten käytä termiä sotilaallisesti liittoutumaton, kuten kaikki muut.

– Koska minä haluan puolustaa tätä puolueettomuutta. Se on synonyymi, Väyrynen toisti.

– Synonyymeissä ei ole eroa, Niinistö kuittasi takaisin.

Katso keskustelu termeistä täältä:


Enemmistö tyrmäsi aseviennin Lähi-itään

Suomen asevienti on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja suuntautuu entistä enemmän Lähi-itään. Viime vuonna sotilasaseita ja sotatuotteita vietiin muun muassa Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Molemmat maat ovat osallistuneet pommituksiin Jemenissä.

Ehdokkailta kysyttiinkin, pitäisikö asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin lopettaa. Ehdokkaista viidellä nousi käsi, alhaalla käden pitivät Väyrynen, Niinistö ja Huhtasaari.

– Olen sen verran yksinkertainen ihminen, että jos minä nostan käteni, se tarkoittaa huomista, Niinistö perusteli kätensä pitämistä alhaalla.

– Tältä seisomalta en osaa sanoa kyllä tai ei, kun en tiedä sopimusten sisältöjä, sanoi puolestaan Huhtasaari.

– Olemme sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin, ja meidän tulee olla johdonmukaisia sen kanssa. Peukalo on kääntymässä alaspäin. Vanhanen, sanoi.

– Pitää käyttää tapauskohtaista harkintaa. Hyvin tappavia aseita Suomi ei vie. Minä en ottaisi mitään jyrkkää kantaa tuntematta yksityiskohtia, Vanhanen linjasi.

– Jemenissä on käynnissä ennen näkemätön kriisi, siellä kärsivät naiset ja lapset. Suomen pitäisi varmistaa, että suomalaisia aseita ei käytetä näitä ihmisiä vastaan, Haatainen totesi.

– On tärkeää, että Suomen maine ei mene tällaisen aseviennin takia, Haavisto sanoi.

– Jemenissä on käynnissä suoranainen kansanmurha, eikä Suomi missään tilanteessa voi olla tukemassa tällaista toimintaa, totesi Kyllönen

– Saudi-Arabia on lähestymässä Venäjää näissä asioissa ja meidän täytyy olla aika valppaana, Torvalds kommentoi.

Turvapaikanhakijoiden auttaminen 

Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten pitäisi poistua maasta joko vapaaehtoisesti tai pakolla, mutta muun muassa kirkko on päättänyt suojella näitä laittomasti maassa olevia ihmisiä.

Käsiäänestyksessä kätensä nostivat kaikki paitsi Vanhanen, Väyrynen ja Huhtasaari.

– Kirkon tulee ehdottomasti noudattaa lakia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, ja sieltä olisi vain yksi tie ulos: oma maa. Jos henkeesi ei kohdistu uhkaa, sinun pitää lähteä täältä pois. Lähimmäisiä pitää auttaa omassa maassa. Suomalaisten pitää pitää huolta omista lähimmäisistä ja Afrikassa on omat lähimmäiset, perusteli Huhtasaari.

Aiheesta syntyi myös jälleen sanailua Niinistön ja Väyrysen välille:


Seksuaalinen ahdistelu

Ja tietysti keskustelussa käsiteltiin myös syksyn kuumaa aihetta, seksuaalista häirintää ja #meetoo-kampanjaa.

– Seksuaalinen häirintä on myös turvallisuuskysymys. Aiemmin seksuaalinen väkivalta tai lapsiin kohdistuva insesti ovat olleet samanlaisia tabu-aiheita, sanoi SDP:n Haatainen.

– Kaikilla on kansalaisvelvollisuus puuttua ahdisteluun ja tuoda tapaukset julki. Tämä ei saa olla pelkkä kampanja, totesi puolestaan Vasemmistoliiton Kyllönen.

Väyrynen ei ole yllättynyt ilmiön laajuudesta.

– Asiaa ei ole saatu kitkettyä, koska sitä ei ole julkisuudessa käsitelty. Järkyttävintä ovat olleet kouluista tulleet tiedot, ja että häirintä on voinut jatkua jopa vuosia. Luulen, että tämä on ollut aikamoinen herätys.

– Näitä koulumaailman tapahtumia oli vaikea käsittää, komppasi Niinistö.

– Kenenkään ei saa koskea ilman lupaa, se on selvä. Mutta ei tämä tullut yllätyksenä. Meillä ei saa olla tabuja, Huhtasaari sanoi.

Vaalipaneelin päätteeksi ehdokkaat saivat kirjekuoren, josta paljastui toisen ehdokkaan nimi. Tehtävänä oli kuvailla, millainen hän olisi presidenttinä. Katso kirjekuorihaaste tästä videosta: 


Jos oma ehdokas ei ole vielä aivan varma, kannattaa vastata myös MTV:n vaalikoneen kysymyksiin!

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot