Mainos
Mainos

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta laaja yhteisymmärrys – EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiselle tukea

Eduskunnassa nähdään harvoin sellaista yksimielisyyttä, kuin mitä kuultiin keskiviikkona keskustelussa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kuten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) asian ilmaisi: suuresta kuvasta ollaan samaa mieltä, mutta painotuksissa voi olla pieniä eroja.  

Valiokunta tarkasteli mietinnössään Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin, EU:n ja sotilasliitto Naton kanssa. Vanhasen mukaan yhteistyö eri tahojen kanssa täydentää toinen toistaan. Hänen mielestään Suomen pitää toimia yhtenäisen EU:n puolesta, ja Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä.  

Naton kanssa Suomella on käytännönläheinen kumppanuus, ja mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä pidetään avoimena.  

"Pitää osallistua, ei vetäytyä"  

Viime aikoina esillä ollut EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen sai puolueilta laajaa tukea. Vain vasemmistoliitto poikkesi yhteisestä rintamasta. Puolueen mielestä yhteistyön pitäisi perustua lähinnä säästöjen hakemiseen puolustushankinnoissa, eikä yhteistyö saa johtaa puolustusmenojen nousuun tai kaventaa kansallista valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.  

Paavo Arhinmäen (vas.) mielestä Suomen turvallisuuden pitää tukeutua laajasti eri osa-alueisiin, kuten ulko- ja ilmastopolitiikkaan, rauhanturvaamiseen ja taloussuhteisiin.  

– Keskustelussa puhutaan enemmän sotilaallisesta puolesta, hän sanoi.  
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastasi, että Suomi ei voi vaikuttaa asioihin käpertymällä kuoreensa.  

– Meidän pitää osallistua, ei vetäytyä.  

Soinin mukaan eri mailla voi olla suorituskyvyssään päällekkäisyyksiä. Hän uskoo, että nykyistä paremmalla koordinoinnilla ja suunnittelulla puolustusmenoja voidaan saada jopa pienennettyä. Hän lisäsi, että kukaan ei ole ajamassa Eurooppaan yhteistä armeijaa.  

Konkretiaa alkuvuodesta  

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen on Suomen pitkäaikainen tavoite. Hänen mukaansa kehitystä on jo tapahtunut, mutta paljon on vielä tekemistä.  

Yhteistyön vahvistamista suunnitellaan nyt monella tasolla, kuten materiaaliyhteistyössä, kriisinhallinnassa, hybridiuhkissa ja EU:n suhteessa Natoon. Konkreettisia ehdotuksia odotetaan alkuvuodesta. Komission jo julkaisemasta puolustussuunnitelmasta Sipilä on nostanut keskeisenä elementtinä esiin Euroopan puolustusrahaston perustamisen. 

Pääministeri kertoi antavansa keväällä tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksista. Hän pitää ajankohtaa hyvänä, koska Britannia on luultavasti aloittanut tuolloin EU-eroneuvottelunsa ja Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valitun Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat selvillä.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme