Mainos
Mainos

Usein vasta äänekäs valitus tuo korjauksia hoitopaikkojen sisäilmaongelmiin

Sisäilmaongelmat terveydenhuollon rakennuksissa ovat asiantuntijoiden mukaan hyvin yleisiä Suomessa.

20–25 prosenttia rakennusten pinta-alasta kärsii merkittävistä kosteusvaurioista, jotka pitäisi viipymättä korjata, arvioitiin eduskunnan tarkastusvaliokunnalle annetussa raportissa muutama vuosi sitten.

Näiden kosteusvaurioiden korjauskustannuksiksi arvioitiin noin 600–700 miljoonaa euroa. Työterveyden professorin Kari Reijulan mukaan korjaustoimet viipyvät edelleen osin taloussyistä.

Hengitystieoireet ja astma riskeinä

– Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla, selviää Turun yliopiston ja Tehyn tutkimuksesta, jonka tuloksista kerrottiin viime syksynä. Tutkimukseen vastasi lähes 13 600 Tehyn jäsentä.
– Sosiaali- ja terveysalan työntekijät oireilivat selvästi enemmän kuin muu väestö. Erityisesti astma ja poskiontelontulehdus olivat yleisiä.
– Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Kosteusvaurioiden ehkäisemisellä ja korjaamisella voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
– Oireiden hoito voidaan aloittaa riippumatta siitä, voidaanko niiden yhteys kosteusvaurioihin osoittaa.

– Toisaalta kunnista on (myös) monesti puuttunut asianmukainen ennakoiva kiinteistöjen kunnon kartoitus ja korjauskohteiden priorisointi, arvioi Helsingin yliopistossa työskentelevä Reijula.

Hänen mukaansa monissa kunnissa korjauksiin on ryhdytty vasta äänekkään valituksen jälkeen.

– Korjauksia tuntuvat ohjaavan erityisesti oireiluvalitukset, jotka lääkärin korvaan kuulostavat aivan liian myöhään tulevilta ratkaisuilta.

12 prosentissa hoitoalan työpaikoista on näkyvää hometta ja 25 prosentissa on homeen hajua, selviää Turun yliopiston ja ammattijärjestön Tehyn kyselytutkimuksesta, jonka tuloksista kerrottiin viime syksynä.

Luku nousee 45 prosentin tienoille, jos mukaan lasketaan myös näkyvät kosteusvaurion merkit. Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä.

– On ihan karmeaa, millaisissa olosuhteissa hoitotyötä tekevät ihmiset joutuvat työskentelemään, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistolta.

Tilanne parempi suurissa yksiköissä?

Ongelmia pitkin Suomea – "HUS ja Oulu hankalimmasta päästä"

Professori Tuula Putuksen mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallisia, vaikka Turun yliopiston ja Tehyn tutkimuksessa havaittiinkin jonkin verran alueellista vaihtelua.
Vertailua tehtiin viiden yliopistosairaalan ympärille muodostettujen erityisvastuualueiden välillä.
– Helsingin ja Oulun (erityisvastuualueet) ovat sieltä hankalimmasta päästä. Joissakin kohdissa myös Kuopio. Turun ja Tampereen osalta oli hiukan parempia lukuja, mutta ei Suomen sisällä suuria eroja ole alueiden välillä, sanoo Putus.
Hänen mukaansa hoitoalalla työskentelevillä ihmisillä on 50 prosenttia enemmän astmaa kuin suomalaisilla keskimäärin. Kosteusvauriomikrobien lisäksi syynä ovat muut sisäilmaa heikentävät tekijät, kuten viemärikaasut, kemikaalit, desinfektioaineet ja anestesiakaasut.
– Kaikki nämä yhdessä muodostavat sen huonon sisäilman, josta sitten sairastutaan, kuvailee Putus.
Astman lisäksi hoitajilla on muuta väestöä enemmän myös kilpirauhassairauksia ja eräitä reumasairauksia.

(STT)

Lähteet: Turun yliopiston ja Tehyn raportti: Sisäilman laatu, oireet ja sairaudet (2016) sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat (2012).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) kertoi viime kuussa, että Suomen suurimman synnytyssairaalan eli Kätilöopiston sairaalan tiloista luovutaan puolen vuoden kuluessa sisäongelmien takia.

Kätilöopiston sairaalan rakenteista on löytynyt laajalta alueelta sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita.

Sisäilmaongelmia on silti yleisesti vähemmän suurempien kaupunkien yliopistosairaaloissa kuin pienemmissä hoitopaikoissa, arvioi Putus.

– Näiden (yliopisto)sairaaloiden kuntoon panostaminen selittyy sillä, että niissä hoito on niin vaativaa ja siellä ovat usein synnytykset, leikkaukset, keskosten hoito ja niin edelleen.

Putuksen mukaan tilanne on kehnompi pienten sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.

– Tilanne on pienissä yksiköissä varmasti huonompi, koska esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan lähinnä vanhusväestöä.

Hoitohenkilökunta kärsii

Huonot työolosuhteet voivat vaikuttaa myös hoitavan henkilökunnan työkykyyn.

– Tiloissa, joissa henkilökunta voi huonosti, on väsynyttä ja päähän koskee, niin hoitotyössäkään ei välttämättä olla ihan skarppeina. Kyse on kuitenkin hyvin vaativasta työtä, sanoo Putus.

Henkilökunnan lisäksi huonosta sisäilmasta ja kosteusvauriomikrobeista kärsivät hoitopaikoissa myös esimerkiksi homeallergikkopotilaat ja astmaatikot.

– On ikävää, jos potilaan pitää ajatella, että "uskallanko minä tässä sairaalassa olla ja käykö minun täällä huonosti". Niinhän ei kenenkään Suomessa pitäisi joutua ajattelemaan.

Sairaala- ja hoitoympäristön hygienia voi olla kriittinen kysymys joillekin potilaille näiden terveydentilan takia.

– On potilasryhmiä, joille puhdas sairaala on elintärkeä asia. Maallikkokin sen ymmärtää, sanoo Putus. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot