Mainos
Mainos

Uudellamaalla joka kymmenes nuori päätyy nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaaksi – "Nuoret ovat järjestelmämme väliinputoajia"

Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut usean vuoden ajan. HUS kertoo, että Uudellamaalla noin joka kymmenes 13-17-vuotias sai psykiatrista erikoissairaanhoitoa vuonna 2017.

Nuorisopsykiatriaan tulleiden lähetteiden määrässä on nähty kasvua jo pitkään. Kyseessä on kymmenen vuoden mittainen trendi, joka ei ainakaan HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan tarkoita sitä, että pahoinvointi nuorten keskuudessa kasvaisi. Kyseessä on useamman tekijän summa.

– Yksi tekijä, joka selittää lähetteiden määrän jatkuvaa kasvua on se, että me tunnistamme nuorten mielenterveyshäiriöitä aiempaa paremmin, Ranta kertoo.

HUS:n lähetteiden määrä kasvoi vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 15 prosenttia. Rannan mukaan nuorista noin 20 prosenttia kärsii mielenterveyden häiriöstä. Tämä tiedetään esiintyvyystutkimuksista. Määrä on sairaalalle raskas kantaa.

Nuorten masennus

– Nuorista noin 20 prosenttia kärsii masennusoireista. 5-10 prosenttia nuorista sairastaa masennustilaa ja muutama prosentti vähintään vuoden kestävää, pitkäaikaista masennusta.

– Masennusta sairastavilla on usein myös jokin muu mielenterveyden häiriö, kuten ahdistuneisuus-, käytös- tai päihdehäiriö. 

– Masennuksen oireisiin kuuluvat muun muassa pitkään jatkuva, masentunut mieliala, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen katoaminen ja uupumus levosta huolimatta. Myös univaikeudet ja itsetuhoisuus voivat liittyä masennukseen.

– Nuoren mielenterveysoireisiin kannattaa hakea apua, mikäli oireet kestävät useita viikkoja tai nuoren muuttunut käytös huolestuttaa. Erityisesti itsetuhoisuus on oire, johon on syytä hakea apua.

Lähde: THL, Mielenterveysseura.

– Joudumme ponnistelemaan todella kovasti, että saamme nuorille riittävän nopeasti hoitoa. Lähetteitä tulee todella paljon ja välillä on hankaluuksia pysyä kohtuullisessa tahdissa. Se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös hoidon laatuun.

”Nuoret ovat järjestelmässämme väliinputoajia”

Nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa saavista nuorista suurin osa tarvitsee hoitoa masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymään. Myös syömishäiriöitä ja käytöshäiriöitä hoidetaan. Harvinaisimpia ovat psykoottiset häiriöt.

Rannan mukaan havainto ympäri maailman on ollut se, että nuoruusiässä mielenterveydenhäiriöiden esiintyvyys kasvaa. Hänestä yksi iso tekijä, joka selittää nuorison pakkautumista erikoissairaanhoitoon on se, että mielenterveyden lähipalveluiden tarjoamisessa on parannettavaa.

– Aikuisten mielenterveyshäiriöitä hoidetaan terveyskeskuksissa, esimerkiksi terveyskeskuspsykologin tarjoamana. Nuoret ovat esimerkiksi tässä palvelussa väliinputoajia. Vaikka tiedämme, että nuorison keskuudessa mielenterveyshäiriöt kasvavat, heille ei ole lähipalveluissa paikkoja, joissa niiden hoitamisesta otettaisiin koppia, Ranta summaa.

Ranta kuvaa palvelujärjestelmän nykytilaa pirstaleiseksi. Ratkaisua on etsitty, yksi saattaisi olla tulevaisuudessa maakuntauudistus.

– Meidän pitäisi päästä irti pirstaleisesta hallintokokonaisuudesta. Nuorten mielenterveysketjun pitäisi olla yksi, toimiva kokonaisuus. Nuorten tulisi voida saada myös tutkitusti vaikuttavia hoitoja. 

Hoito lähellä nuoria vähensi erikoissairaanhoidon tarvetta kokeilussa

Ranta kertoo, että HUS järjesti yhdessä Espoon kaupungin ja THL:n kanssa hankkeen, jossa espoolaisnuorille tarjottiin lievään ja keskivaikeaan masennukseen hoitoa kouluissa.

Ranta kuvailee hankkeessa annettua hoitoa lyhytinterventioksi. Kouluissa nuorille tarjottiin lyhennettyä mallia interpersoonallisesta terapiasta, joka on hankkeen mukaan käytännönläheinen ja lyhytkestoinen terapiamalli masennuksen hoitoon. 

Hankkeessa sekä työntekijät että nuoret itse arvioivat, että lyhytkestoinen interventio vähensi merkittävästi masennusoireita.

– Mielestäni hoitoa vaikuttavia interventiota ja hoitoa pitäisi tarjota enemmän ja lähellä nuoria. Haluan korostaa sitä, että nuorten mielenterveysasiat ja 20 prosentin esiintyvyys pitää ottaa vakavasti, Ranta arvioi.

Espoossa tehdyssä kokeilussa vain kahdeksan prosenttia kaikista hoidetuista nuorista ohjattiin lopulta erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta vastaavan mallin tuominen muuallekin lähipalveluihin osaksi nuorten hoitoketjua voisi osaltaan ratkaista kasvavien lähetteiden ongelman.

– Jos erikoissairaanhoidon painetta halutaan keventää, lyhyitä interventioita ja hoitoa tulisi tarjota myös lähipalveluissa, Ranta toteaa.

Onko sinulla kokemuksia nuorten mielenterveyspalveluiden toimivuudesta? Ota yhteyttä osoitteeseen uutiset@mtv.fi.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme