Mainos
Mainos

Uudessa varhaiskasvatuslaissa korostuu osallisuus – lapset ja vanhemmat mukaan päätöksentekoon

Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa lasten osallisuutta – perhepäivähoitajillekin tulee "vasuvelvoite".

Päiväkotilapset pudottelevat käpyjä purkkeihin äänestääkseen seuraavasta leikistä, kirjasta tai retkikohteesta. Tällaiset käpygallupit kuten myös lasten kokoukset puheenvuoroineen ja muistiinpanoineen sekä leikinvalintataulut ovat tapoja, joilla Vantaan Simonkallion päiväkodissa saadaan lasten ääni kuuluviin, kertoo päiväkodin johtaja Marika Niittymäki.

Osallisuus eli lasten ja vanhempien ottaminen mukaan päätöksentekoon on kuun alusta voimaan astuneen varhaiskasvatuslain johtotähti, Niittymäki tulkitsee.

– Tämä on ihan äärettömän hyvä muutos, Niittymäki sanoo.

Laki määrittelee muun muassa varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt sekä velvoittaa tekemään jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun. Muutoksen tausta-ajatuksena on korostaa pedagogiikkaa "pelkän" lastenhoidon kustannuksella.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan muutos korostaa varhaiskasvatusta osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Pienryhmiä lisää

Kullekin lapselle tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa korostuu vastedes yhä enemmän korkeakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osaaminen. Päiväkodeissa on töissä myös muun muassa lastenhoitajia, joilla on yleensä toisen asteen koulutus.

Esimerkiksi Vantaalla on linjattu, että tästä syksystä lähtien lastentarhanopettajat pitävät kaikki vasu-keskustelut vanhempien kanssa ja laativat itse suunnitelman, kertoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Vasu-keskustelut ovat sinänsä vanhemmille tuttuja, koska suunnitelman tekoa on suositeltu ennenkin ja se on ollut yleistä. Nyt suunnitelmista halutaan parempia ja toteutuksesta luovempaa.

Päiväkodin johtaja Niittymäki Vantaalta korostaa muun muassa pienryhmätoimintaa. Ryhmiä kasattaessa katsotaan pikemminkin lapsen tarpeita kuin ikävuosia.

– Sama lapsi voi pärjätä jumpassa kymmenen lapsen ryhmässä, kun tarvitsee jossain muussa kasvun osa-alueessa pienempää porukkaa, hän kuvailee.

Perhepäivähoito hiipuu

Nyt lakivelvoitteen myötä varhaiskasvatussuunnitelmat tulevat myös muun muassa perhepäivähoitoon. Myös siellä niiden laadinnassa pitää olla mukana koulutettu ammattilainen. Tällainen löytyy yleensä läheisestä päiväkodista. Vaikkapa Vantaalla tiettyjen päiväkotien johtajat vastaavat siitä, että perhepäivähoitopaikoissa tehdyt suunnitelmat ovat asianmukaisia, Askola-Vehviläinen sanoo.

Perhepäivähoitajien määrä laskee tasaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuoden 2015 lopussa perhepäivähoidossa oli reilut 27 000 lasta. 10 vuotta aiemmin määrä oli yli 52 000 lasta.

– Kunnan toteuttamana tämä hoitomuoto varmaan tulee häviämään, mutta yksityisiä perhepäivähoitajia on vielä tulevaisuudessakin, Askola-Vehviläinen ennustaa.

 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme