Mainos
Mainos

Uutta työaikalakia pohtivilla kiperiä kysymyksiä: Mitä nollatyösopimuksille käy?

Pitäisikö työhön liittyvä matka-aika laskea työaikaan? Entä miten pitäisi suhtautua nollatyösopimuksiin ja työaikapankkiin? Näitä ja monia muita kiperiä kysymyksiä käsitellään parhaillaan työaikalakiuudistusta pohtivassa työryhmässä.

– Työaikalain päivitystarpeita mietittäessä on otettava huomioon ainakin se, että työelämämme on monimuotoistunut. Meillä on erilaisia työsuhteita ja uusia työnteon muotoja, ja niistä me puhumme lähes päivittäin. Viimeaikaisia keskusteluja on käyty muun muassa nollatyösopimuksista, jotka ovat yleistyneet viime vuosina, kertoi hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä seminaarissa Helsingissä.

Työryhmän työssä on esillä myös se, että työnteko ei ole teknisten ratkaisujen ansiosta enää aina sidottu työpaikkaan. Sitä tehdään nykyisin myös vaikkapa matkoilla tai etätyönä.

– Erilaiset mobiiliratkaisut mahdollistavat myös työajan valvonnan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Keskeiset haasteet liittyvät Krögerin mukaan myös esimerkiksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen tarpeisiin.

Työryhmän on annettava esityksensä uudeksi työaikalaiksi kesäkuussa.

Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996.

TTL ei halua lisää jaksotyötä  

Työterveyslaitoksen (TTL) terveiset työryhmälle on, ettei asiantuntijoita saa jättää työaikalain ulkopuolelle.  

– Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä, huomautti tutkimusprofessori Mikko Härmä.  

Ylipäänsä työaikalailla voidaan Härmän mukaan varmasti vaikuttaa vuorokausilevon ja työajan pituuden vähimmäisvaatimuksien rakentamiseen, mutta jos työaikoja halutaan oikeasti kehittää työpaikoilla, tärkein työ tapahtuu työyhteisöissä ja -organisaatioissa.  

– Varmaan myös työmarkkinajärjestöjen rooli tulee olemaan koko ajan hyvin tärkeä.  

Tutkimuksiin vedoten Härmä painotti 40 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa ja 48 tunnin keskimääräistä enimmäisviikkotyöaikaa, jossa ovat mukana ylityöt. Lisäksi hän liputti 11-tuntisen vuorokautisen levon puolesta.  

Nykyisenlaista jaksotyötä ei myöskään pitäisi Härmän mukaan lisätä.  

– Jaksotyössä ei tiedetä työaikoja kuin vain muutamaksi viikoksi eteenpäin, ja tässä suhteessa kehitys on jopa mennyt väärään suuntaan, Härmä sanoi.  

Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hotelleissa ja ravintoloissa.  

Nollasopimukset uudessa laissa  

Seminaarin jälkeisessä paneelikeskustelussa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila piti absurdina ajatuksena paikallisen sopimisen edistämistä, koska tietoa ei ole, kuinka paljon sitä jo nyt tapahtuu.  

– Se tiedetään, että työajat ovat asia, josta on ehkä eniten sovittu paikallisesti.  

EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk kaipaa uuteen lakiin tarpeellisessa määrin työpaikkakohtaista tai henkilökohtaista sopimista.  
Uuden lain piirissä ovat työ- ja virkasuhteiset, siis myös nollatyösopimuksen tehneet, totesi työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Anne-Mari Mäkinen.  

– Pyrimme (työryhmässä) ratkaisemaan muun muassa, mihin ihminen sitoutuu 0-44-tuntisessa sopimuksessa. Nollasopimuksista on vireillä myös oma työryhmä, Mäkinen kertoi.  

Antila kertoi Tilastokeskuksen arvioon vedoten, että Suomessa on 83000 työntekijää, jotka ovat nollatyösopimuksilla.  

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot