Mainos
Mainos

Väestön ikääntyminen näkyy hätäpuheluissa –  avun tarve on kasvanut

Väestön nouseva keski-ikä näkyy myös hätäkeskusten työssä. Vaikutus on havaittu hätäpuhelujen seurannassa.

–  Ikääntyminen ilmenee niin, että ihmiset tarvitsevat enemmän apua kuin aiemmin, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori.

Sisäministeriö onkin nyt päivittänyt ikääntyneiden turvallisuusohjelman. Vanhukset ovat esimerkiksi terveyteen liittyvien riskien ohella alttiita petoksille ja huijauksille tai tietoverkkorikoksille.

–  Valepoliisit ovat hämmentäneet nimenomaan ikääntyneitä nyt hiljattain. Tavoitteena on oltava, että jokainen ikääntynyt voi elää turvallista arkea, linjaa sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Yhä useampi kypsään ikään ehtinyt asuu yksin kotonaan. Tästä syystä turvallisuusohjelma hakee keinoja estää vanhusten kaatumisia, jotka johtavat esimerkiksi lonkkamurtumiin. Turvallisuustekniikka tulee avuksi muun muassa paloriskien vähentämisessä.

–  Kaikkien matkapuhelimiin on myös syytä ladata hätänumeron 112 Suomi -sovellus. Se näyttää heti soittajan sijainnin hätäkeskukselle, Risikko sanoi. Hän tapasi mediaa Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa johtokeskuksessa Keravalla keskiviikkona.

Kotivaraa kolmeksi päiväksi

Hätäkeskukset joutuivat osaltaan valokeilaan vuoden alussa pitkittyneiden sähkökatkosten vuoksi.

–  Kainuussa kärjistyneet tykkylumiongelmat olivat pieni myrskyvaroitus omatoimisen varautumisen merkityksestä, sisäministeri arvioi.

Osa tätä suojautumista on 72 tuntia -konsepti. Se ohjaa varautumaan omatoimisesti niin, että poikkeusoloissa selviää kotona kolme vuorokautta.

Risikko painottaa, että suomalaisten on syytä esimerkiksi koota niin kutsuttu kotivara. Se koostuu ruoasta ja päivittäistarvikkeista, joilla selviää sähkön, lämmön tai veden jakelun pitemmästä katkosta.

Vuoden alun tapahtumista opittiin viranomaisten mukaan useita asioita.

–  Opimme esimerkiksi sen, että pelastuslaitoksen olisi pitänyt ottaa nopeammin johtovastuu Kainuun tilanteessa. Näin virka-apupyyntö Puolustusvoimille olisi saatu tehtyä aiemmin. Silti ei voida sanoa, että apu olisi myöhästynyt. Mitään suurempia vaaratilanteita ei ole tullut myöhemmin tietoon, Risikko summasi.

Puolustusvoimat antoi sähkökatkosten korjaamiseen lähinnä kalustoapua, kuten maastossa liikkumaan pystyviä ajoneuvoja, mutta talkoissa oli mukana myös varusmiehiä.

Risikko kertoi keskiviikkona myös, että EU:ssa on komissaaritasolla pohdittu, olisiko unionissa tarvetta yhteisille kriisi- tai varajoukoille erikoistilanteissa, kuten suurten metsäpalojen aikana.

–  Suomi ei ole vastaan, jos EU haluaa tällaiseen satsata. Mutta tuon (avun pyytämisen kriisijoukoilta) pitäisi olla kansallisessa päätösvallassa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme