Mainos
Mainos

Vain 10 prosenttia puoluejäsenistä aktiivisia

Vain noin kymmenen prosenttia puolueiden jäsenistä on mukana aktiivisesti puoluetoiminnassa. Kyselytutkimuksen mukaan ainoastaan noin prosentti jäsenistä osallistuu oman paikallisyhdistyksensä kokouksiin yli 15 kertaa vuodessa. Kokouksiin 11-15 kertaa osallistuvia on noin kahdeksan prosenttia.

-Puoluejäsenistä noin puolet ei osallistu lainkaan kokouksiin. Neljä viidestä käy vain yhdistysten syys- ja kevätkokouksissa, sanoo politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Tiedot ilmenevät suurimpien puolueiden jäsenille suunnatusta kyselytutkimuksesta, josta kerrottiin puoluetutkimusseminaarissa Helsingissä.

Puoluejäsenten määrä on Suomessa puolittunut 25 vuodessa. Vielä 1970-luvun alussa lähes 20 prosenttia aikuisväestöstä kuului johonkin puolueeseen, mutta 1996 enää alle kymmenen prosenttia. Puolueilla on noin 450 000 jäsentä, mutta Borgin mukaan viralliset tilastot eivät täsmää. Ongelmana ovat päällekkäisjäsenyys ja se, että rekistereitä ei ole päivitetty säännöllisesti.
-Jäsenmaksuja maksavia on huomattavasti vähemmän kuin on rekisteröityjä jäseniä. Todellinen luku on noin 400 000, Borg arvioi.

Lukujen valossa Suomessa olisi noin 40 000 sellaista puoluejäsentä, joita voi luonnehtia aktiivisiksi. Borgin mukaan kunnallisvaaleissa on ehdokkaita suunnilleen saman verran.

Puolueisiin liitytään yhä iäkkäämpänä

Suomalaiset liittyvät puolueisiin nykyään selvästi iäkkäämpinä kuin 30 vuotta sitten. 1960-luvulla jäsenkirja hankittiin 24-vuotiaana, nyt liitytään noin 35-vuotiaana. Selvimmin trendi näkyy sosiaalidemokraattisessa puolueessa.
-Vain keskusta on kyennyt rekrytoimaan nuoria mukaan toimintaansa, mikä selittyy osin heidän operoimallaan alueella. Kaupungeissa se ei ole niin helppoa, Borg sanoo.

Etenkin 1960- ja 70-luvuilla syntyneitä on vaikea houkutella poliittisiin puolueisiin. Vain 1-2 prosenttia nuoremmista ikäluokista aikoi liittyä varmasti puolueeseen. Luultavasti vastasi liittyvänsä 8-13 prosenttia.

Keskustan jäsenkunnan organisoitumisprosentti on ylivoimaisesti suurin, 47 prosenttia. Järjestäytymisaste saadaan, kun verrataan 1995 vaalien äänimäärää ja puolueen jäsenmäärää. Borgin mukaan kyselyt tosin osoittavat, että keskustan yli 257 000 jäsenessä on ilmaa 50 000:n verran.

Seuraavaksi aktiivisimpia äänestäjiä ovat Ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n (26 prosenttia) ja Suomen Kristillisen Liiton SKL:n (19) jäsenet. Vihreiden äänistä vain yksi prosentti tuli jäseniltä, joita on vain reilu tuhat.
-Tuoreilla puolueilla kuten vihreillä ja nuorsuomalaisilla järjestäytymisasteet putoavat hirveän paljon. Kyse on siitä, että vanha jäsenpuoluekonsepti ei enää toimi vaan on siirryttävä uuteen vaalipuolueajatteluun, Borg huomauttaa.

Tiedot perustuvat viime syksynä kunnallisvaalien jälkeen seitsemän suurimman puolueen jäsenistöltä kerättyyn postikyselyaineistoon. Puolueiden jäsenmääräluvut ovat peräisin vuodelta 1995. Aineistossa on myös Suomen Gallupin keräämiä tietoja.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme