Mainos
Mainos

Väitös: Kielikylvyt haitaksi lukutaidolle

Suomalaisista lapsista saattaa kehittyä huonoja lukijoita, jos he opiskelevat eri oppiaineita englannin kielellä ensimmäiseltä luokalta alkaen.

Heidän täytyy opetella toisenlainen aakkosten käyttö sekä puhutun että kirjoitetun englannin erilaiset käyttötavat. Filosofian lisensiaatti Lydia Williamsin on tutkinut väitöskirjassaan vieraskielistä, erityisesti englanninkielistä opetusta. Se on lisääntynyt kouluissa parinkymmenen viime vuoden aikana.

Suuntaus näkyy Suomessa ala-asteella alkavina Enriched English -opetuksen ohjelmina, englanninkielisenä aineopetuksena ja vieraskielisinä leikkikouluna.

Kaksikielisyyttä oppivien lasten kohtaamia ongelmia ei ole paljon tutkittu. Williamsin tarkoituksena on luoda teoria, joka auttaisi ymmärtämään, mitä tapahtuu kun opetellaan lukemaan vieraalla kielellä. Hän haastatteli oppilaita, jotka kävivät toista ja kolmatta luokkaa.

-Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että englannin kielellä opetellaan lukemaan samoin tavoin kuin äidinkielellä. Tarkemmin sanottuna suomea opetellaan lukemaan usein tavalla, joka ei ole ollut yleistä englanninkielisissä kouluissa enää 1960-luvun jälkeen.

-Kun suomenkieliset lapset oppivat maailman parhaiksi lukijoiksi menetelmin, joissa koko luokkaa kerralla opetetaan foneettisin harjoituksin ja riimittelyin, niin samoin metodein englantia äidinkielenään oppivilla lapsilla on vaikeuksia ymmärtää tekstin sisältöä, Williams kirjoittaa.

Tietyt taidot vain tekstien avulla

Tutkijat alkoivat 1960-luvun lopulla väittää, että tiettyjä taitoja voi oppia vain tekstien avulla. Näitä ovat erilaisten lukutapojen kehittäminen, lukutaito ja kyky valikoida luettavia tekstejä. Useat myöhemmät tutkimukset osoittavat, että vaihtelevan tekstityyppien valikoiman käyttö englannin kielen tunneilla saattaa edistää laajaa lukutaitoa. Williams pohtii tutkimuksessaan myös sopivan lukuaineiston valintaperusteita.

Hän tähdentää, että lukeminen on erittäin monimutkainen tapahtuma. Hyvistä lukijoista tuntuu usein siltä, että he voivat astua kirjan välityksellä uuteen maailmaan. He löytävät sopivan tiedon nopeasti. He löytävät itselleen vaivattomasti luettavaa. -Lukeminen tuntuu niin vaivattomalta, että hyvät lukijat unohtavat lukevansa, koska he mieltävät kirjoitettua tietoa lähes kaksi ja puoli kertaa nopeammin kuin suullista tietoa.

-Hyvät lukijat ovat kotonaan kirjojen maailmassa, heidän taitonsa ovat automatisoituneet niin, että he voivat lukea stressaavissakin tilanteissa. Heikoilla lukijoilla ei ole mitään näistä eduista, tutkija kuvaa. Williamsin väitöskirja tarkastetaan perjantaina Åbo Akademissa. Vastaväittäjänä toimi tohtori Riitta-Liisa Korkeamäki Oulun yliopistosta.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme