Mainos
Mainos

Työkyvyttömiä roikkuu edelleen kortistossa

Dosentti ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale kantaa yhä huolta työkyvyttömistä, jotka eivät pääse eläkkeelle. Myös tuore väitöstutkimus kertoo, että nykyinen työkyvyn arviointijärjestelmä ei pitkäaikaistyöttömillä toimi kunnolla. 

Taipale arvioi, että lähes 20 000 ihmiselle kuuluisi eläke jo nykylakien mukaan. Hänen mukaansa eläkekriteerit ovat lisäksi osin vanhentuneita eivätkä ota huomioon väliinputoajia, jotka eivät pärjää nykyisessä työelämässä.  

– Noin 70 000:lla ei ole mitään asiaa työmarkkinoille, vaikka töitä olisi tarjolla. Heidät voi laskea työhön kykenemättömiksi.  

Taipaleen mielestä Suomessa pitäisi tehdä eläkeselvittelyjä järjestelmällisesti ja kouluttaa niihin lääkäreitä. Organisoijana voisi olla sairaanhoitopiiri tai maakunta.  

– Kovan tason työryhmä tekisi selvityksiä ja nimenomaan kentällä eli kunnissa, koska kaikki työkyvyttömät eivät lähde keskussairaalaan poliklinikalle.  

Kuntoutuksen ylilääkäri Virpi Heikkisen väitös kertoo, että kaikki työkyvyttömät eivät edes tiedä eläkemahdollisuuksistaan. Monelta myös jäävät palvelut hakematta syrjäytymisen tai lannistumisen takia.  

Eläkelausunto kiven alla 

Heikkisen mukaan työkyvyttömiä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin julkisessa terveydenhuollossa eikä osata ohjata tutkimuksiin. Eräs ongelma on se, että työkykyä arvioidaan Suomessa yleensä työterveyshuollossa, jonne työttömät eivät pääse.  

Osalla työkykyarvioita oli tehty, mutta eläkelausuntoa ei tullut. Heidät oli todettu esimerkiksi vajaakuntoiseksi.  

– Heidän terveydentilansa oli näennäisesti otettu huomioon, mutta he päätyivät pitkäaikaistyöttömiksi.  

Heikkisen mielestä työkyvyn arviot ovat usein liian suppeita eivätkä tavoita ihmisen todellista toimintakykyä.  

Vasta erillisprojekti tuotti eläkepäätöksiä  

Taipale on toiminut jo vuosikymmeniä sen puolesta, että työkyvyttömät saataisiin kortistoista eläkkeelle.  

– Vielä 1970-luvulla ihminen, joka oli sairauden tai muun syyn takia työkyvytön, pääsi melko automaattisesti eläkkeelle. Sen jälkeen tilanne muuttui dramaattisesti.  

Vuosituhannen vaihteessa ongelmaan kuitenkin havahduttiin ja aloitettiin ELMA-projekti, jossa selvitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia. Heikkinen kertoo väitöksessään projektiin osallistuneista tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä.  

Heistä reilusti yli puolet sai selvittelyn jälkeen myönteisen eläkepäätöksen, mikä vastaa myös valtakunnallisia lukuja. Heikkisen mukaan ilman erillisprojektia he tuskin olisivat päässeet eläkkeelle ainakaan yhtä nopeassa aikataulussa, vaikka olivat oikeasti työkyvyttömiä. Hän arvioi, että se on osoitus nykyisen arviointijärjestelmän puutteista.  

Monella heikko toimintakyky 

Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen. Toiseksi tavallisin tapaus oli alkoholistimies, jolla oli niukka työura ja terveys mennyt juomisen takia. 

Monella arjen toimintakyky oli heikko. Heillä oli vaikeuksia liikkumisessa, neuropsykologisia oireita ja alkoholivaurioita aivoissa. Kuntoutusta he olivat saaneet niukasti. Miehille oli annettu enemmän myönteisiä eläkepäätöksiä kuin naisille.  

Heikkisen mielestä pitkäaikaistyöttömille pitäisi tehdä säännöllisiä laaja-alaisia työkykyarvioita, jotta kortistosta saataisiin pois työkyvyttömät.  

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot