Mainos

Väitös: Myös huoneilma altistaa liikenteen saasteille

Liikenteen päästöille altistuu tuoreen väitöskirjan mukaan enemmän huoneilmassa kuin liikenteessä.

Aiheesta tänään väittelevä tutkija Anu Kousa sanoo, että vaikka ilmansaasteita on enemmän liikenteessä kuin esimerkiksi asunnon huoneilmassa, huoneistoissa vietetään enemmän aikaa kuin liikenteessä. Siksi altistus saasteille on huoneilmassa suuri.

Helsingissä kehitetyllä altistusmallilla voidaan arvioida, miten paljon ihmiset altistuvat liikenteen ja muille saasteille. Malli on saanut kiitosta alan tutkijoilta myös ulkomailla. Tähän asti on mitattu saastepitoisuuksia ja kaupunkisuunnittelun apuna on käytetty karttoja, joissa näkyy, missä saasteita on paljon ja missä vähän. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmä yhdisti tietoihin saastepitoisuuksista uuden tiedot siitä, missä todelliset ihmiset ovat mihinkin vuorokaudenaikaan. Syntyi karttoja, joilla ilmaistaan saasteille altistumista, ei enää vain saastepitoisuuksia.

Anu Kousa muistuttaa, että myös asuntoihin tulevat saasteet ovat peräisin liikenteestä. Jos altistusta halutaan siis vähentää, on vaikutettava juuri liikenteen päästöihin.

Tutkimuksessa käytettiin tietoa 25-55-vuotiaiden ajankäytöstä. Lisäksi käytettiin hyväksi tietoja siitä, missä osoitteissa on koteja ja missä työpaikkoja. Arvioitiin myös, miten paljon väkeä on mihinkin aikaan kaupoissa, ravintoloissa, liikuntapaikoissa ja muualla. Yöllä suurin osa on kotona, aamulla liikenteessä, päivällä töissä ja iltapäivällä kaupoissa. Eri tunneista piirretyt altistuskartat näyttävät siis hyvin eri näköisiltä.

Malli apuna kaupunkisuunnittelussa

Kousa ja muu ryhmä ovat tutkineet toistaiseksi altistusta typpidioksidille, joka aiheuttaa oireita lapsille, vanhuksille ja astmaatikoille. Altistus typpidioksidille pahentaa hengityselinoireita, aiheuttaa nuhaa ja lisää herkkyyttä myös muille ärsykkeille kuten kylmälle ja siitepölylle.

-Teimme mallia typpidioksidin avulla, koska sen pitoisuuksista saimme tietoa. Laajennamme tutkimusta pienhiukkasiin, jotka ovat paljon haitallisempia, Kousa korostaa.

Mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida, mihin suuntaan kaupunkeja pitäisi kehittää. Kun punnitaan erilaisia liikenteen ja muun kaupunkikehityksen vaihtoehtoja, voidaan eri vaihtoehdoista piirtää altistuskartta ja verrata niitä toisiinsa. Kun mallia kehitetään edelleen siten, että mukaan otetaan myös kansanterveystiede, voidaan arvioida myös eri kaupunkisuunnittelun vaihtoehtojen terveysvaikutuksia.

Anu Kousan väitöskirja pienhiukkas- ja typpidioksidialtistuksen arviointimenetelmistä tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.