Mainos
Mainos

Varokaa heikkoja jäitä! Turvallisin mielin vain Lapissa

Maan etelä- ja keskiosissa järvien jäät ovat vielä heikkoja ja suuret järvet jopa sulia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tästä jäätalvesta saattaa silti tulla nykymitalla ihan kohtuullinen, kunhan saadaan pakkasia. 2000-luvulla on ollut paljon talvia, jolloin isoimmat vesistöt ovat jäätyneet vasta tammikuun alussa.

Lapissa jäätä oli vuoden vaihtuessa 30–45 senttiä ja Kainuussa ja Keski-Suomen pohjoisosissa 15–30 senttiä. Eteläisessä ja keskisessä osassa Suomea jäätä on monin paikoin niin ohuelti, ettei sitä ole välttämättä päästy edes mittaamaan, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Nyt vielä sulana olevat isot vesistöt saattavat saada vahvankin jään, jos lähiviikkoina tulee kova pakkasjakso.

Pienten järvien jäät voivat jäädä koko talveksikin heikoiksi, jos jään päälle on kertynyt paksulti lunta. Varsinkin kuiva pakkaslumi eristää niin tehokkaasti, että pakkanen ei pääse kasvattamaan jäätä sen läpi, Korhonen kertoo.

1900-luvulla tämmöistä jäätilannetta olisi pidetty poikkeuksellisena.

– Silloin eteläisessä Suomessakin pienet järvet jäätyivät yleensä marraskuun loppupuolella, Korhonen vertaa.

Lumisateet heikensivät jäitä

Lapissa jäällä voi jo huoletta kulkea, mutta muualla on Kainuuta myöten syytä varovaisuuteen, sillä viime aikojen runsaat lumisateet ovat heikentäneet jään laatua.

Ohueen jäähän on lumen painosta tullut halkeamia, ja niistä on noussut jään päälle vettä, joka on lumeen sekoituttuaan jäätynyt kohvajääksi. Huokoisen kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä. Korhonen muistuttaakin, että pelkkiin lukemiin jään paksuudesta ei kannata luottaa.

Lisäksi erityisesti alkutalvesta jään paksuus voi vaihdella suuresti eri puolilla järveä.

– Vaikka näkisi lukeman omalta järveltä, että siellähän on jo noin paljon jäätä, niin ei pidä tuudittautua siihen, että voi lähteä edemmäs selkävesillä. Siellä voi olla edelleen sulaa tai hyvin ohutta jäätä, Korhonen sanoo.

Ympäristökeskuksen mukaan jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava vähintään 15 senttiä. 15–20-senttinen teräsjää kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton.

Merillä ei näköpiirissä ankaraa jäätalvea

Merialueella on etelässä yhä liki jäätöntä. Perämerellä saaristossa jäätä on 5–30 senttiä ja Merenkurkussa korkeintaan 15 senttiä.

Jääasiantuntija Patrick Eriksson Ilmatieteen laitokselta sanoo merialueen tilanteen olevan hyvin samankaltainen kuin viime vuosina.

Pitkän ajan ennusteissa ei toistaiseksi ole näkyvissä merkkejä siitä, että tulossa olisi ankara jäätalvi.

– Tässä vaiheessa olettamus on, että jäätalvi jatkuisi perusleutona. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme