Mainos
Mainos

Vasemmistoliiton kärkitavoite kuntavaaleihin: Kaikille oikeus varhaiskasvatukseen

Osittain maksuton varhaiskasvatus on vasemmistoliiton tärkeimpiä tavoitteita, linjaa puheenjohtaja Li Andersson. Sen toteutuminen jonain päivänä edellyttää kuitenkin merkittävää lisäpanostusta. Anderssonin mukaan puhutaan useista sadoista miljoonista euroista.

– Varhaiskasvatukseen panostaminen on yksi kannattavimmista yhteiskunnallisista investoinneista, joita voi tehdä. Se antaa valmiuksia koulunkäyntiin ja parantaa kieli- ja vuorovaikutustaitoja, Andersson sanoo STT:n haastattelussa.

Vasemmistoliiton valtuutetut puolustavat joka kunnassa subjektiivista päivähoito-oikeutta sekä päivähoidon ryhmäkokoja sellaisina kuin ne olivat ennen kuin hallitus päätti niitä kasvattaa.

Andersson uskoo, että maakuntauudistus helpottaa monien kuntien taloudellista tilannetta, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden taakka poistuu niiden harteilta.

– Toivottavasti se tarkoittaa sitä, että kunnissa ollaan valmiita laittamaan enemmän resursseja kouluihin ja päiväkoteihin.

Vasemmistoliitolla on monissa kaupungeissa ja Pohjois-Suomessa mahdollisuuksia nousta suurimpien joukkoon, uskoo Andersson. Kiinnostuneita ehdokkaita on isoissa kaupungeissa enemmän kuin paikkoja. Hän arvioi sen johtuvan siitä, että kunnat päättävät yhä muun muassa varhaiskasvatukseen ja peruskouluun liittyvistä palveluista.

– Kuntapäättäjille jää isoja vastuita edelleen myös mitä tulee kaavoitukseen, joukkoliikenneratkaisuihin ja energiapolitiikkaan. Koko tehtäväkenttä on poliittisten tavoitteidemme näkökulmasta oleellinen.

Hankinnat paikallisilta yrittäjiltä

Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuden parantaa kuntien työllisyyttä ja taloutta, koska kilpailutuksissa voi aiempaa enemmän painottaa muuta kuin hintaa. Anderssonin mukaan vasemmiston valtuutetut työskentelevät sen eteen, että hankintoja pyritään pilkkomaan ja tekemään osissa niin, että myös paikalliset pk-yrittäjät pystyvät niihin osallistumaan.

Vasemmistoliitto ohjeistaa päättäjiään painottamaan kilpailutustilanteissa laadullisia tekijöitä, jotka ruokahankintojen kohdalla voisivat liittyä vaikkapa ruuan tuoreuteen ja kuljetusmatkoihin.

– Suomessa käytetään 35 miljardia euroa julkisiin hankintoihin. Jos tämä raha saadaan nykyistä vahvemmin pyörimään siten, että se hyödyttää aluetaloutta ja paikallisia yrittäjiä, sillä on iso merkitys niin työllisyydelle kuin kuntien verokertymille.

Toivottavinta Anderssonin mielestä olisi, että kunnissa tehtäisiin periaatepäätös lähiruuan edistämisestä, kuten esimerkiksi Sodankylässä on jo tehty.

Positiivinen rakennemuutos

Isoilla kaupunkiseuduilla kuntien pitäisi ottaa nykyistä suurempi vastuu kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta.

– Kaupungistuminen on tosiasia ja asunnoista on pulaa. Siihen pitää varautua. Tiivis kaupunkirakenne ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on päästöjen takia järkevää.

Turkulainen Andersson kertoo kannattavansa tunnin ratayhteyttä Turun ja Helsingin välillä. Se tiivistäisi koko Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta.

– Varsinais-Suomen tilanne on mielenkiintoinen. Siellä pohditaan parhaillaan positiivisen rakennemuutoksen ongelmaa eli sitä, miten reagoida nopeasti, kun työpaikkoja tuleekin lisää. Suomessa on totuttu tekemään asioita nopeasti silloin, kun menee huonosti. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot