Mainos
Mainos

Video: Keravan pinkki virkattu talo purettiin – ehti nousta hitiksi myös maailmalla

Keravan pimeää syksyä värittänyttä pinkkiä virkattua taloa on purettu silmukka silmukalta. Agata Oleksiakin taidehankkeesta tuli maailmanlaajuinen hitti.

Koleassa joulukuun aamussa purkutöitä tehdään sormet kohmeessa. Yksi toisensa jälkeen virkatut neliöt irtoavat ja lankaa keritään rullalle vinhaa vauhtia.

Keravan taidemuseon johtaja Arja Elovirran mukaan lanka tai kokonaiset ruudut eivät mene hukkaan.

– Osa menee tietysti näille, jotka ovat tämän virkanneet. Mutta loput sitten pestään ja lähetetään taitelijalle takaisin tulevien taideteosten materiaaliksi.

Pinkki talo on ollut Keravalle hittituote. Sillä on kuitenkin suuri merkitys myös keravalaisille.

– On tämä ollut iso asia keravalaisille ja erityisesti naisille, jotka tätä työtä on tehneet.

– Sanoisin että satoihin, satoihin ja tuhansiin kameroihin on tallentunut kuva tästä talosta ja se on levinnyt ympäri maailmaa myöskin sosiaalisessa mediassa ja itse asiassa sanomalehtienkin kautta, arvioi Elovirta MTV Uutisille.

Jouluun sopiva sanoma

Ennakkoluulottomaan taidehankkeeseen osallistui yli sata keravalaisnaista, maahanmuuttajaa ja turvapaikanhakijaa. Yhdessä naiset virkkasivat nelisensataa pinkkiä ruutua. Lankaa kului 90 kiloa.

– Tämä näin varsinkin joulun alla muistuttaa siitä, että meidän kannattaa olla ystäviä toisillemme, auttaa toisiamme ja välittää toisistamme globaalisti, tuumaa Elovaara.

Työn alkuunpannut taiteilija Olek on halunnut myös muistuttaa, että kaikilla ei ole kotia. Taustalla on ollut Euroopan kipeä pakolaistilanne.  

– Ja nyt jos me ajattelemme näitä viime aikojen tapahtumia, niin kyllä tämä sanoma on edelleenkin tärkeä meille ja koko maailmalle. Lähimmäisenrakkauden ajatus, ihmisestä välittämisen ajatus, maailmasta välittämisen ajatus.

Ystävyys jää

Virkkaus piristi ohikulkijoiden lisäksi virkkaajia, haluttiinhan Pinkillä talolla kunnioittaa myös naisten tekemää, usein näkymättömäksi jäävää työtä.

Vaikka purkutöihin liittyy haikeutta, jäljelle jäi jotain arvokasta. Seija Kolehmainen on valmis lähtemään uuteen virkkausurakkaan vaikka heti.

– Me istuttiin tuolla sisällä ja naurettiin ja juteltiin ja välillä kaikki keskittyivät niin tarkkaan ettei puhuttukaan. Mutta sitten taas joku keksi jonkun kivan jutun ja monet kielet sorisi ympärillä ja se oli tosi mielenkiintosta. 

– Ja ihania ystävyyksiä, mukavia joitten kanssa tässä on touhuttu. 

Kolehmaisen mielestä käsityöperinnettä on muutenkin hyvä herätellä.

– Kyllä me voisimme tehdä aika paljon lisääkin jouluksi kaikenlaista omin käsin. Se on varmaan sellainen asia, mitä voisi jouluna ajatella, että syntyy pienestä hyvinkin näyttävää, mukavaa ja ihasteltavaa käsityötä.

Laila Jouriolle virkkaaminen ryhmässä oli myöskin vieras kokemus, mutta sitäkin mieluisampi. Ei tarvitse ahertaa yksin.

– Oli kiva tehdä toisen kanssa ja rupatella siinä samalla ja sitten kun näkee sitä jälkeä mitä tulee, niin kyllä se on tosi kiva ja ihan hyvä näin kansainvälisestikin. 

Yhteisöllisyys innostaa edelleen

Hiljalleen rakennuksen vanha seinä tulee esiin. Virkatut ruudut pakataan pahvilaatikkoon. Harmaana aamuna moni miettii jo uuttaa mukavaa tekemistä. Elovirta uskoo keravalaisten innovatiivisuuteen.

– Katsotaan mitä saamme aikaiseksi. Yhdessä yrittämällä kaikki onnistuu.

Myös Laila ja Seija jatkavat virkkuuta hyvässä seurassa.

– Tämä homma jatkuu. Aloitetaan uutta virkkausta tammi-helmikuussa.

Vaaleanpunaisen virkkuun alta paljastuu 1900-luvun alussa rakennettu Karl Jacob Svenskin (1883–1968) koti, sekin kiinnostavaa katsottavaa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme