Mainos
Mainos

Viljelijät kaipaavat neuvontaa

Maanviljelijöiden tukihenkilöiden toiminta painottuu vastedes aiempaa enemmän neuvonta- ja tiedonjakopalvelujen suuntaan. Alkuperäistä perusajatusta yhden ihmisen tukisuhteista ei hylätä, mutta viljelijät näyttäisivät kaipaavan eniten nimenomaan neuvontapalveluja.

Projektin vetäjä Auli Sulin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta sanoo, että tarvetta neuvontatyyppisten palvelujen lisäämiselle on. Varsinaista seurantatutkimusta ei tosin vielä ole tehty.

-Esimerkiksi auttavan puhelimen tarve on ilmiselvä, Sulin toteaa. Puute aiotaan korjata yhteistyöllä Suomen mielenterveysseuran ja kirkon valtakunnallisten auttavien puhelinten kanssa. Viljelijät soittelevat näihin nykyään aiempaa useammin ja tarkoitus on saada vastaajiksi viljelijöiden omia tukihenkilöitä.

Tukisuhteita toistaiseksi alle sata

Maanviljelijöiden henkisen pahoinvoinnin ja työuupumuksen ehkäisemiseksi perustettu tukihenkilöverkosto aloitti toimintansa vuoden alussa. Vastaaviksi tukihenkilöiksi on koulutettu koko Suomessa 40 ihmistä. He toimivat avunpyyntöjen välittäjinä varsinaisille tukihenkilöille, joita on nykyisin 220. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia ja tekevät työtä ilman korvausta.

Yhden ihmisen tukisuhteita oli syyskuuhun mennessä syntynyt reilut 40.
-Tällä hetkellä tukisuhteita lienee 60-70, arvioi projektin vetäjä Auli Sulin.
-Määrä saattaa tuntua pieneltä, mutta suurin osa tukihenkilöistä on saatu koulutettua vasta toukokuussa. Ihmisillä ei välttämättä ole edes tietoa koko järjestelmästä. Olemme vasta pitkäaikaisen projektin varovaisessa tunnusteluvaiheessa.

Avoimuus on alueellista

Sulinin mukaan myös alueellisia eroja suhtautumisessa löytyy: -Paikallinen tapa- ja avoimuuskulttuuri vaikuttaa selvästi. Joillakin alueilla on hyvin jyrkkä kulissien ylläpitämisen kulttuuri, jolloin tukisuhteen muodostaminen on erittäin vaikeaa.

Varsinaisten tukisuhteiden luomisen ja ylläpitämisen lisäksi tukihenkilöt kulkevat puhumassa viljelijöille, ottavat vastaan puheluita ja järjestävät ryhmätilaisuuksia.
-Näin alkuvaiheessa työ on vielä pitkälti tunnustelua ja kokeilua, ennakkoluulojen murtamista, projektisihteeri Maire Lumiaho MTK:sta sanoo.
-Meidän täytyy testata muitakin tukemisen muotoja kuin yksilötuki ja ottaa selvää, millaisia palveluja viljelijät itse kaipaavat.

Myös tiedon jakaminen tärkeää

Neuvonnan lisäksi myös tiedon jakamiseen panostetaan vastaisuudessa. Yhteyksiä pitää Sulinin mukaan rakentaa paitsi viljelijöiden, myös esimerkiksi työterveyshuoltojen, lääkäreiden ja sairaaloiden sosiaalihoitajien suuntaan.

-Villakoiran ydin on kuitenkin se, että viljelijöillä itsellään pitää olla tietoa järjestelmästä, jotta he osaavat tarvittaessa kääntyä tukihenkilöiden puoleen, Sulin sanoo.
-Toiminnastamme on ollut se hyöty, että maatalousoppilaitokset ovat ottaneet opetukseensa henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat. Tukihenkilöverkosto laajennetaan lähivuosina yli kaksinkertaiseksi, mikäli vapaaehtoisia löytyy tarpeeksi. Ensi kevättalvella koulutetaan 20 uutta vastaavaa tukihenkilöä. Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastolta, joka tukee projektia vuoden 2000 kesäkuuhun asti.

Mallin tukihenkilötoimintaan antoi alun perin Suomen mielenterveysseura. Mielenterveysseuran lisäksi tukihenkilöprojektissa ovat mukana MTK, Mela, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskus, Maaseudun sivistysliitto ja Maa- ja kotitalousnaisten keskus.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme