Mainos
Mainos

Virossa takavarikoitua suomalaisomaisuutta selvitetään

Virossa suomalaisomistuksessa olleeseen omaisuuteen pyritään löytämään neuvotteluratkaisu. Tasavallan presidentti asetti tänään valtuuskunnan, jonka tehtävänä on huolehtia Virossa laittomasti otetun suomalaisomaisuuden palauttamisesta tai korvaamisesta.

Virolainen osapuoli on myös ilmoittanut, että he ovat halukkaita ongelman ratkaisemiseen. Ratkaisuja pidetään asiantuntijapiireissä välttämättömänä Viron EU-toiveiden etenemiselle. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii ulkoasiainneuvos Esko Kiuru ja jäsenenä lähetystöneuvos Jaakko Halttunen. Valtuuskunta nimeää itselleen tarvittavat asiantuntijat ja avustajat.

Neuvostoliiton valloittaessa Viron 1940 kiinteistöt sosialisoitiin valtion omaisuudeksi. Viron uudelleenitsenäistyessä maahan tehtiin omaisuusreformilaki, jonka perusteella maassa palautettiin tai korvattiin 1940 laittomasti otettu omaisuus. Korvaukset ja palauttaminen koski kuitenkin yksinomaan Viron kansalaisia. Muiden osalta vaaditaan lain mukaan valtioiden välinen sopimus, ennen kuin mihinkään toimiin ryhdytään. Tätä sopimusta ovat suomalaiset pyytäneet pitkään, mutta vasta Viron EU-neuvottelujen vauhdittuessa näyttävät molemmat osapuolet olevat valmiit neuvotteluihin. Vain yhden kiinteistön kohdalta on päästy suomalaisittain myönteiseen ratkaisuun. Stenbockin omistuksessa ollut Kolgan linna palautettiin vanhoille omistajille, koska nämä olivat ennen sotaa perustaneet sukusäätiön, jonka katsottiin omaavan Viron kansalaisuuden.

Lukumäärää ei tiedä kukaan

Suomalaisomistuksessa olleiden kiinteistöjen lukumäärä on kaikille arvoitus. Suomessa on ulkoministeriön arkistossa tallessa luettelot ilmoituksen, jotka tehtiin 1940-luvun puolivälissä. Näiden ilmoitusten perusteella kiinteistöjä on noin kaksikymmentä. Määrä on kuitenkin varsin epävarma, sillä on mahdollista, että kaikista kiinteistöistä ei ole tehty ilmoituksia.

Koko ongelman ydinkysymyksiä on se, kenen omistuksessa maaomaisuus on ollut kesäkuussa 1940, ei kuka sen on myöhemmin omistanut. Virolaisille ratkaisut on tehnyt vaikeaksi kaksi asiaa. Toisaalta kukaan ei tarkalleen tiedä, kuinka monesta kiinteistöstä on kysymys ja mikä on niin muodoin Viron korvausvelvollisuus. Jos päätös menee suomalaisosapuolen toiveiden mukaan, se on myös ennakkotapaus muiden maiden kansalaisten Virossa olevan omaisuuden osalta. Tiettävästi Virossa kesällä 1940 oli muitakin ulkomaisia maanomistajia kuin vain suomalaiset.

Euroopan unionin säännöt ovat varsin yksiselitteiset: maanomistuskysymyksissä on vallittava täysi tasa-arvo. Sen saivat suomalaisetkin tuta järjestöön liittyessään. Silloinhan pelättiin, että saksalaiset tulevat ja ostavat jokaisen rakentamattoman järvenratatontin itselleen. Suomen kohdalla näin ei käynyt. Viron yksityistämiskohteiden lista on pitkä. Siihen kuuluu runsaasti yli sata kohdetta. Tiettävästi Viron hallitus käy listan läpi kohde kohteelta ja tuolloin on jokaisella ministerillä veto-oikeus jo asian tässä vaiheessa, joten asian korjaaminen ei ole monimutkainen prosessi.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme