Mainos
Mainos

Yasmina Khadra: Osattomien Olympos

(WSOY)

Kiinnostuin Osattomien Olympoksesta kirjailijan vuoksi. Yasmina Khadra nimellä kirjoittavan Mohamed Moulessehousen edellinen suomennettu teos, Kabulin pääskyset, raotti afgaaniarkea uutisotsikoiden taakse.

Osattomien Olympos jätti minut hämilleen. Yasmina Khadran hahmottelema Olympos on kaatopaikka jonkun kaupungin liepeillä. Huomaan, että yritän sijoittaa sitä kovasti johonkin ja koska kirjailija on alunperin algerialainen, kaatopaikkavuori on mielestäni jossain Pohjois-Afrikassa.

Osattomat ovat ulkoisesti vailla kaikkea, mutta he ovat rakentaneet omaan karuun maailmansa sisäisen maailman. Yksi päähenkilöistä, banjoa soittava Ach toistelee usein suojatilleen Juniorille, miten kaatopaikalla elävä mies on vapaa. Häntä ei tavoita verottaja, posti tai poliisi. Hänellä ei ole muita velvollisuuksia kuin olla vapaa omassa isänmaassaan.

Miesten yhdyskunta elää omaa arkeaan. Kodiksi kelpaa autonromu, kontti tai jokin muu kyhäelmä. Jätevuorella ollaan ystäviä vapaaehtoisesti tai väkivallan pelon alla, rakastetaan ja vihataan, mutta jollain kumman tavalla joukko pitää yhtä. Juhlatilaisuuksia varten on paremmat huonot vaatteet ja iloiset perhetapahtumat niin kuin koiran pentujen saanti noteerataan. Kaikki tuntevat toisensa ja tietävät yhdyskunnan lainalaisuudet ja lähimmäistensä heikkoudet ja vahvuudet.

Vuoren huipulta näkyy kaupunki, jossa kaatopaikan sääntöjen mukaan elämä on vielä kovempaa eikä sinne pidä mennä. Taaksejäänyt elämä on ollut pahassa kaupungissa. Aktiivisesti sinne haikailee vain banjonsoittajan uskollinen seuralainen, Juniori.

Kaatopaikan rauha järkkyy, kun Jeesusta kovasti muistuttava Ben Ami astelee paikalle. Hänen toisenlainen todistuksensa herättää mielenkiintoa kaikissa, lisää Juniorin uteliaisuutta ja saa banjonsoittajan tuntemaan omantuntonsa. Omatunto pakottaa hänet kertomaan totuuden omasta elämästään omalle opetuslapselleen Juniorille. Ja kun kupla särkyy lapsi lähtee maailmalle, kaupunkiin.

Juniorin lähdettyä mikään ei ole ennallaan. Mies on poissa vuosia. Seikkailu kaupungissa on saman tien muuttunut vankeudeksi ja pakkotyöleiriksi. Poliisi korjasi asunnottoman Juniorin jo ensimmäisenä yönä kaupungissa. Hän on menettänyt toisen kätensä, painoa, nuoruuden ja viattomuuden. Kaatopaikan oppi-isä ei kestä suojattinsa kohtaloa, vaan nyt on häne vuoronsa lähteä. Tähän kirja päättyy.

Etsin merkityksiä, tarkoitusta, opetusta. Koetan vetää lankoja arabimaiden vapautumishaluun, ikuiseen hyvän ja pahan taisteluun. Jään kaipaamaan kirjan henkilöitä. Olisin halunnut lukea muidenkin osalta, miten he ovat päätyneet kaatopaikkavaltakuntaan. Nyt jään vain ymmälleni.

Hilkka Hyrkkö on toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Paitsi, että kirjoittaa, lukeekin paljon. Ei ole toista ilman toista.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme