Mainos
Mainos

Ydinvoimalaonnettomuuden uhka prosenttien suuruusluokkaa

Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen mukaan Suomen lähialueilla sijaitsevilla ydinvoimaloilla on jäljellä niin paljon käyttövuosia, että vakavan onnettomuuden sattumisen todennäköisyys on prosenttien suuruusluokkaa.

Ydinvoimaloiden toiminnan jatkuminen ilman vakavia onnettomuuksia on kuitenkin todennäköisempää kuin suureen päästöön johtavan onnettomuuden tapahtuminen, arvioi pääjohtaja Laaksonen Tampereella sädeturvapäivillä. Suomen lähialueella on kymmenen ydinlaitosyksikköä: neljä Kuolassa, neljä Leningradin alueella ja kaksi Ignalinassa. Laaksosen mukaan mukaan hänen esittämänsä arvio on näiden kymmenen laitoksen kokonaisriski niiden jäljellä olevana elinaikana.

-Kokonaisriski on enintään muutaman prosentin luokkaa. On siis muutaman prosentin todennäköisyys sille, että lähilaitoksilla tapahtuu onnettomuus.

-Toisin päin voidaan sanoa, että yli 95 prosentin todennäköisyydellä nämä laitokset selviävät kunnialla ja ilman onnettomuuksia jäljellä olevasta elinajastaan.

Laaksonen kertoo lähteneensä arviossaan siitä, että kymmenen laitosta kävisivät kukin keskimäärin vielä kymmenen vuotta, jolloin ne toimisivat yhteensä sata reaktorivuotta. Onnettomuusriskin hän on arvioinut niin, että reaktoria ja vuotta kohden se ei ole suurempi kuin yhden suhde muutamaan tuhanteen.

-Jos vuotuinen riski olisi yksi 10 000:sta, jäljellä olevan eliniän aikana olisi yhden prosentin mahdollisuus, että yksi näistä laitoksista joutuu onnettomuuteen, Laaksonen selvittää.

1400 käyttövuotta, yksi onnettomuus

Entisen Neuvostoliiton alueella olevien ydinvoimaloiden onnettomuustodennäköisyyden arviointi on vaikeaa. Yhden laskentapohjan tarjoaa tieto, että neuvostoliittolaisten suunnittelemilla ja rakentamilla ydinvoimalaitoksilla on takanaan yhteensä noin 1400 käyttövuotta. Näillä laitoksilla ei ole sattunut muuta vakavaa reaktorivauriota kuin Tshernobylin onnettomuus vuonna 1986.

-Varojen puute ja sekava yhteiskunnallinen tilanne ovat kuitenkin uusia riskitekijöitä ja vaikeuttavat turvallisuuden parantamista Venäjän ydinvoimalaitoksilla, Laaksonen muistuttaa.

Länsimaissa ydinvoimaloille on tehty todennäköisyyspohjaisia turvallisuusanalyysejä jo parikymmentä vuotta. Tällainen analyysi on tehty mm. kaikille Suomen ja Ruotsin ydinvoimalaitoksille. Venäläisillekin laitoksille on viime vuosina tehty vastaavia todennäköisyysanalyysejä, mutta useimmiten varsin karkeilla ja yksinkertaistetuilla malleilla. Lisäksi lähtötietoina tarvittavat yksittäisten laitteiden vikataajuudet perustuvat puutteelliseen tietoaineistoon.

-Ero maailman turvallisimpien ja vaarallisimpien ydinvoimalaitosten välillä lienee todellisuudessa samaa luokkaa kuin kokemusperäisesti todettu ero maailman parhaitten ja huonoimpien lentoyhtiöiden onnettomuustilastoissa, Laaksonen arvelee.

Näiden tilastojen mukaan huonoimpien yhtiöiden lentokoneille sattuu onnettomuuksia kymmeniä kertoja useammin kuin parhaiden yhtiöiden koneille. Laaksosen mukaan kuviteltavissa olevat onnettomuudet eivät ole äkillisiä tapahtumia vaan ne kehittyvät hitaasti muutaman tunnin aikana. Säteilyturvakeskus onkin asennuttanut Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksille satelliittien kautta toimivat tietoliikenneyhteydet, joita käyttäen venäläiset viranomaiset voivat lähettää Suomeen ensiviestin onnettomuuden luonteesta ja tilanteen vakavuudesta.
(STT-MTV3)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme