Mainos
Mainos

Yhä useampi opiskelee lääkäriksi Ruotsissa ja Romaniassa – "Ihmiset ovat kuulleet viidakkorummun kautta, että opetuksen taso on hyvää"

Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien kasvava määrä kiristänee kilpailua tulevaisuudessa työ- ja erikoistumismahdollisuuksista Suomessa, sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.

Suomessa lääketieteen opinnot aloittaa tällä hetkellä vuosittain 750 opiskelijaa. Sami Heistaron mukaan aloituspaikkoja ei tarvitsisi olla niin paljoa, vaan sopivampi määrä voisi olla 600.

Kelan opintotukitietojen mukaan lukuvuonna 2016–2017 ulkomailla opiskeli lääketiedettä 956 suomalaista. Lukumäärä on yli kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.

– Ulkomailla voi saada hyvän koulutuksen, mutta työnantajan silmissä ulkomailla opiskellut voi olla vähän huonommassa asemassa kuin Suomessa opiskellut, sillä hän ei ole saanut koulutusta suomalaisen järjestelmän byrokraattisesta puolesta, Heistaro sanoo.

– Ulkomaillahan ei opiskella esimerkiksi Kelaan ja lähetekäytäntöihin liittyviä prosesseja, Heistaro tarkentaa.

– Onkin tärkeää, että ulkomailla lääketiedettä opiskelevat käyvät Suomessa kesätöissä.

Suosituimpia Ruotsi, Latvia, Viro ja Romania

Opiskelumaista Ruotsi oli viime lukuvuonna suosituin. Seuraavaksi suosituimpia olivat Latvia, Viro ja Romania.

Romanian suosio lääketieteen opiskelumaana on kasvanut viime vuosina yli kuusinkertaiseksi lukuvuoteen 2011–2012 verrattuna. Heistaro arvioi Romanian suosion kasvaneen edullisen elintason ja englanninkielisten opiskelumahdollisuuksien vuoksi.

– Ihmiset ovat kuulleet viidakkorummun kautta, että opetuksen taso on hyvää ja että Romaniassa eläminen on kokemisen arvoista, Heistaro sanoo.

– Lisäksi EU-maan tutkinnot ovat kelpoisia missä tahansa jäsenmaassa, hän lisää.

Valvira viisastui valelääkäritapauksista

Vain vajaa neljännes lääketieteen opiskelijoista suorittaa tutkintoaan EU-alueen ulkopuolella. Venäjällä opiskelevien osuus on viimeisten viiden vuoden aikana pudonnut kuudesta prosentista kolmeen.

Valvontavirasto Valviran terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti kertoo, että viime vuosien valelääkäritapauksista viisastuneena Valvira selvittää nykyään kaikki EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tutkintojen oikeellisuuden olemalla suoraan yhteydessä yliopistoihin, jollei tutkintotodistus ole viranomaisen erikseen vahvistama.

– Käytännössä me emme siis usko pelkkiä papereita, vaan vaadimme aina varmistuksen.

Sen lisäksi asiakirjojen, jotka Valviralle toimitetaan, pitää olla julkisen notaarin oikeaksi todistamia.

– Toki tämä hidastaa prosesseja, mutta näin toimimme nykyään.

Valvira arvioi, että kaikista reilusta 29 000:sta Suomessa lääkärinluvat saaneesta ihmisestä noin 20 prosenttia on suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Eniten ulkomailla suoritettuja tutkintoja on Virosta, Ruotsista, Puolasta ja Venäjältä.

Holmalahti muistuttaa, että EU-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneen kannattaa ammatinharjoittamislupaa hakiessaan valmistautua pitkään prosessiin, jossa tenttien lisäksi testataan kielitaito ja tehdään potilastyön harjoittelujakso.

– Näillä varmistetaan, että osaaminen on varmasti samaa tasoa kuin Suomessa koulutetulla lääkärillä, Holmalahti summaa. 

Virosta kesätöihin kotimaahan

Kotimaassa työskentely jo opintojen aikana on keskeinen osa Virossa lääkäreiksi lukevien suomalaisten opiskeluja, sanoo Tarton yliopistossa viidettä vuotta opiskeleva Jesse Karppinen. Hän arvioi, että poikkeuksetta kaikki opiskelijat tekevät harjoitteluja Suomessa sen jälkeen, kun opinnot ovat edenneet riittävän pitkälle.

– Lähinnä loma-aikoina tapahtuvien harjoitteluiden kautta saamme tärkeää käytännönkokemusta, ja pääsemme työkokemuksen suhteen samalle viivalle Suomessa opiskelevien kanssa, Karppinen sanoo.

Vaikka teoriaopinnot luovat pohjan ammattitaidolle, on käytännön taitojen hiominen oleellista sen takia, että esimerkiksi suomalaisittain tuttujen terveyskeskuslääkäreiden ja Virossa tyypillisten perhelääkäreiden vastuu ja työnkuvat ovat hieman erilaiset.

Karppinen ja Tartossa niin ikään opiskeleva Anni Kakriainen ovat yhtä mieltä siitä, että ensimmäisiin alan töihin liittyvät haasteet eivät johdu yliopistojen tarjoaman opetuksen eroista tai esimerkiksi opetuskielestä.

– En ole kuullut mistään vaikeuksista, jos potilastietojärjestelmien yleistä tahmeutta ei lasketa, Kakriainen sanoo.

Tarton maine tunnetaan

Vaikka ulkomailla lääkäriksi opiskelevien kasvava määrä voi kiristää kilpailua työpaikoista Suomessa, suurin osa ainakin Tarton suomalaisista aikoo edelleen palata kotimaahan.

– Se pieni prosentti, joka suunnittelee työskentelyä muualla, haaveilee esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -tyyppisestä duunista tai ei alun perinkään ole halunnut jäädä Suomeen asumaan, Kakriainen arvelee.

Hän ei koe, että työnantajat karsastavat ulkomailla opiskelevien rekrytointia. Ainakin suhtautuminen Virossa koulutuksensa hankkineisiin on pääsääntöisesti hyvää, innostunuttakin.

Myös Karppinen sanoo, että Tarton yliopistolla ja sen käyneillä on hyvä maine työnantajien keskuudessa.

– On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla ulkomailla opiskelu mahdollisesti vaikuttaa hakuprosessiin, jos lääkäreistä tulee lähitulevaisuudessa ylitarjontaa. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot