Mainos
Mainos

"Yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni, ellei osaa suomea": Ministeriö puuttuu tiukasti maahanmuuttajien kehnoihin oppimistuloksiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä esittää yli 40:ää uutta tointa vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien lisääntyneeseen koulutustarpeeseen.

Ohjausryhmä nostaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tänään luovuttamassaan raportissa esiin huolen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kantaväestöä heikommista oppimistuloksista ja ehdottaa, että asiaa selvitetään tarkemmin tutkimuksilla.

Raportissa painottuvat suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistamiseen liittyvät esitykset. Ryhmä uskoo, että tukemalla suomen ja ruotsin taitojen kehittämistä varhaisessa vaiheessa voitaisiin parantaa oppimistuloksia.

Valtion tuettava kielen oppimista

Ohjausryhmä esittää, että valtio tukisi vieraskielisten suomen tai ruotsin kielen oppimista jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi se ehdottaa, että koulutuksen järjestäjille myönnettävän tuen enimmäisaikaa pidennettäisiin kahdella vuodella, jolloin se riittäisi perusopetuksen lisäksi tarvittaessa myös lukioon.

– Tutkimukset osoittavat, että kielen oppimisen ja muun oppimisen välillä on selvä yhteys ja suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni, ellei osaa kieltä, ministeri Grahn-Laasonen arvioi.

– Meidän on jatkossa tuotava kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista. Kieltä on voitava opiskella samaan aikaan kun opitaan muita taitoja, tai muuten polut koulutukseen ja työelämään venähtävät liian pitkiksi. Tämä vaatii asenteiden ja toimintatapojen muutosta.

Maahanmuuttajalapsille ja suomalaislapsille yhteistä tekemistä

Työryhmä on tehnyt konkreettisia ehdotuksia myös kulttuuristen ristiriitojen ennaltaehkäisemiseksi. Kesäaikana ja vapaa-ajalla maahanmuuttajalapsille ja nuorille sekä kantaväestön lapsille ja nuorille tulisi järjestää yhteisiä maksuttomia leirejä ja kerhoja.

Eri uskontokuntien välisen vuoropuhelun tukeminen nähdään raportissa tärkeänä.

Grahn-Laasonen haastaa työhön kunnat, koulut ja oppilas-, opiskelija- ja nuorisojärjestöt sekä muun järjestökentän mukaan työhön.

– Vihapuhe, rasismi ja aggressiivinen meuhaaminen netissä ja arkipäivässä ovat lisääntyneet. Asenteet ovat koventuneet. Se ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan, Grahn-Laasonen toteaa.

Vuonna 2015 Suomeen tuli yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna tulijoiden määrä laski  5 657 turvapaikanhakijaan.

Vastuukorkeakouluja on viisi

Maahanmuuton vastuukorkeakoululuina toimivat vuodesta 2017 lähtien:

-Metropolia Ammattikorkeakoulu

-Jyväskylän yliopisto

-Helsingin yliopisto

-Karelia ammattikorkeakoulu

-Oulun ammattikorkeakoulu

-Turun yliopisto

 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme