Mainos

Ystävänpäivän parinvalinnan ääripäät – äärimmäisin kriteerein vai ihan sokkona?

Mikäli ystävänpäiväksi kaipaa kumppania, teknologia on tuonut parinvalintaan ainakin näennäisesti tehokkaita keinoja.

Siinä missä ennen vastaavissa juhlissa uhrattiin vuohia hedelmällisyyden lisäämiseksi, nykyisin uhraukset rakkauden eteen ovat henkisiä ja tapahtuvat tietokoneen ääressä.

Suomalaiset ja kansainväliset palvelut markkinoivat aktiivisesti esimerkiksi Facebookissa ihmisille, joiden profiilissa ei ole merkintää parisuhteesta tai liitosta. Laadukasta mies- ja naisainesta luvataan ihan jokaiselle.

Samaan aikaan deittikulttuuriin on kasvanut verkossa kaksi ääripään menetelmää.

Täydellinen optimointi

Tällaista rakkautta etsivä ei voi aidosti puhua haustaan seikkailuna. Se on hallittu projekti muiden joukossa.

Ihmistyyppi rajataan harkitusti jo palvelua valittaessa. Joku saattaa haluta suodattaa kokelaiden joukon ihmisiin, jotka ovat osoittaneet taitonsa maallisen mammonan haalimisessa.

"Vältä kliseitä ja ole oma itsesi" on tälle joukolle pahasti vanhentunut ohje. Profiilin sanamuotoja on hiottu copywriterin pieteetillä ja kuvankäsittelyssä konsultoidaan graafikkoystävää.

Kliseestä tulee profiilin ironiatärppi.

Se mikä nyt tuntuu dataöveriltä, on ihan tavallista viiden vuoden päästä. Vakuudeksi hakija linkittää oman reaaliajassa syntyvän musiikinkuunteluhistoriansa, josta nolot biisit on suodatettu pois. Kuntoiluprofiilin kärjessä on kiitettävällä ajalla suoritettu 15 kilometrin lenkki hyvissä maisemissa.

Tai mitä jos jaettaisiin tietoja omasta geeniperimästämme? Eettinen keskustelu on jo alkanut.

Täysin sokkona

Kun parinvalinta alkaa tuntua toiselta työltä, lemmenkipeä soutaa toiseen ääripäähän: sattumiin. Ominaisuuksilla ei ole niin väliä, onhan meille romanttisissa komedioissa opetettu, että vastakohdat täydentävät toisiaan.

Yhdysvaltalainen deittipalvelu OkCupid lanseerasi alkuvuodesta sovelluksen, joka lupaa "hulluja sokkotreffejä" parin tunnin varoitusajalla. Käyttäjän tarvitsee ilmoittaa vain itselleen sopiva aika ja paikka. Tiedoiksi riittää etunimi, syntymäaika ja seksuaalinen suuntautuminen.

Kuulostaa juuri sellaiselta toiminnalta, josta kaverit, vanhemmat ja virkavalta varoittelevat.

Jotta homma ei menisi liian hulluksi, vastapuoliskosta näkee sekoitetun kuvapalapelin, joka antanee osviittaa esimerkiksi hampaiden siisteydestä.

Pian kuitenkin eräs verkkoinsinööri hoksasi koodata erillisen ohjelman, joka kokoaa naaman ymmärrettävään muotoon.

Mitä tekee Facebook?

Mutta yksi kortti seuranhakupelissä on vielä katsomatta.

Facebookin sosiaalisia verkostoja on hyödynnetty jo useissa deittipalveluissa, mutta yhtiö itse ei ole vielä kunnolla rahastanut tällä teemalla.

Yhtiön näkökulmasta käyttäjä voisi löytää hetki sitten vapautuneen kouluaikojen ihastuksensa. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, haluaako käyttäjä näyttäytyä seuranhakijana tai pelkääkö hän joutuvansa yhä alttiimmaksi vainoajille.

Facebookille olisikin helpointa olla tekemättä mitään dramaattista himodeittaajien ja eliittiyksinäisten eteen.

Sosiaalisessa mediassa jokaisella on jo hiljainen hakuprofiili, jolla voi hakea niin elämänsä rakkautta, lukukaveria kuin koiranulkoiluttajaakin.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.