Mainos
Mainos

Mielipiteet

Artikkelityypit

Valkoinen vitsaus levinnyt kuin rutto

Roberto Saviano: Zero Zero Zero. Raportti kokaiinikaupasta. WSOY. 2015. 454 s.

Nykypäivän yksi suurista vitsauksia on kokaiini. Siitä voi syyttää huumeen tuottajia, mutta myös se jos mikä on markkinatuote. Jos kysyntää on, tarjontaa löytyy. Ja kysyntäähän on, eritoten jälkiteollisissa yhteiskunnissa.

Italialaista järjestäytynyttä rikollisuutta tutkineen italialaisjournalisti Roberto Savianon kirja sykkii kuin kuumeinen suoni. Sen rytmi on hengästyttävä ja kiihkeä, sisältö todellisuuskuvaltaan väkivaltainen, armoton ja häikäilemätön. Kerronta on välillä kuin helikopteri- ja moottorivenetakaa-ajo huumekauppiaiden ja poliisin välillä toimintaelokuvissa.

Tämä on kirja kokaiinin tuottajista ja kauppiaista. Miljoonat ja miljoonat huvikäyttäjät ja riippuvaiset ovat sivuosassa.

Toisin kuin valkokankaalla, tosielämässä paha ei saa aina palkkaansa. Kokaiinilasteja ja -pomoja saadaan kyllä kiinni, tai huumeliigat tappavat toisiaan brutaaleissa välienselvittelyissä, mutta tämä on vain välttämätön osa jättimäistä laitonta bisnestä.

Escobarista Meksikoon

Saviano pohjustaa nykypäivää kertomalla kartellien synty- ja kasvutarinat. Historian karttapallo pyörähtää Kolumbiaan ja Meksikoon. Ensin mainitun Pablo Escobar ja tämän kilpailija Calin kartelli etunenässä olivat luomassa miljardibisnestä ja mainetta, joka raastaa Kolumbiaa yhä.

Meksiko oli – ja on – huumekaupan kannalta sopivasti Yhdysvaltojen etelärajalla, ja meksikolaisten käsissä on kokaiinin vienti Yhdysvaltoihin (keinot ja mielikuvitus salakuljettamiseksi ovat rajattomat, mikä koskee vientiä myös muualle maailmalle).

Meksiko on myös syrjäyttänyt Kolumbian huumeväkivallan ykkösmaana. Kyseenalainen ja murheellinen palkintosija. Kirjasta ei puutu yksityiskohtia siitä, miten meksikolaiset huumekartellit listivät toisiaan ja viattomiakin, kirjaimellisessa eloonjäämistaistelussa huumemarkkinoista.

Kolumbian ja Meksikon kartellit, Italian eteläosien ’Ndrangheta, Yhdysvaltojen sulatusuuni monikansallisine toimijoineen, venäläinen mafija, nigerialaiset, albanialaiset... rikollisten lista on pitkä, ja Saviano vie lukijaa mantereelta toiselle.

Bisneslogiikan jatkuva luova tuho

Kuten kaikkea muutakin kauppaa, myös kokaiinibisnestä koettelee jatkuva luova tuho.

”On sopeuduttava muutoksiin, sisäistettävä yhteiskunnan ja talouden uudet muodot, hylättävä traditio ja astuttava modernin kynnyksen yli”, Saviano kirjoittaa.

Meksiko pois lukien, muualla väkivallan käyttö ja sen kohdistuminen sivullisiin on havaittu haitaksi bisnekselle. Sitä käytetään, ja julmasti, mutta vain ”tarpeen” mukaan. Ökyily on vähentynyt, mutta naisten, rahan ja vallan vetovoima saa jotkut yhä näyttämään ja käyttäytymään kuin huumepomon karikatyyri.

Koska liiketoiminta on evoluutiota pikakelauksella, myös huumekauppiaiden on ollut pakko muuttua. Vuonna 1993 surmattu robinhoodmainen Pablo Escobar sanoi saavansa valtansa kansalta. Uudella vuosituhannella huumekaupassa valttia ovat korkeakoulutason liiketoimintatietämys, markkinoiden herkkä tuntemus ja hillitty tyylikäs käytös.

Digiaika ei murskannut pyhiä arvoja

Digitaalisen ajan rinnalla elävät kuitenkin pyhinä vanhat arvot ja käsitteet: Kunnia, luottamus, hierarkia, veriuskollisuus, suku, säännöt, jäsenyysriitit.

Mutta ne eivät pidä aina edes kuoleman uhan alla. Aina joku huijaa omaan pussiin tai pettää poliisille. Ja aina näiden tapettujen tai vankilaan joutuneiden tilalle tulee uusia häikäilemättömiä, älykkäitä ja ovelia rikollisia.

Jatkuvassa poliisisuojelussa elävän Savianon mielestä yksi perussyy kokaiinikaupan mittakaavalle ovat heikot yhteiskunnat ja korruptiolle alttiit valtarakenteet.

Tuotanto ja reitit välisatamineen ovat ’etelässä’, käyttäjät vahvemmissa yhteiskunnissa. Suuren pyörän liikettä mahdollistavat länsimaiset pankit, jotka pesevät tietäen tai tietämättään rikollista rahaa.

Ja 000 on tietysti laatuluokitus kokaiinille.

Janne Hopsu

Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja MTV Uutisissa

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme