Mainos
Mainos

Elinkautinen

Mielipiteet

Tönäisy ja huojumaton Tiitinen

"Jos tämmöisistä tönäisyistä huojahtelee, niin olisi pitänyt lähteä kauan sitten."

Liitetään tämä eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen kommentti niin sanottuihin klassikoihin.

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti tilintarkastajien vuotta 2006 koskevien huomioiden käsittelyn epäviralliseen huomautukseen, jonka voinee tulkita lieväksi sormenheristelyksi. No, ehkä siinä voi olla mukana vielä se Tiitisen mainitsema kevyt olkapää-olkapää -tönäisy pienen virneen kera.

Kansliatoimikunnan mukaan Tiitinen ei neuvotellut rahasta oopperan kanssa, muttei kukaan muukaan. Tosin asianosaisten selvityksista - joita on käsitelty blogin aiemmissa aihetta käsittelevissä kirjoituksissa - käy ilmi, että Tiitinen neuvotteli esiintyjistä, jotka tietysti vaikuttivat kustannuksiin. Ongelmahan syntyi siitä, että Tiitinen oli samaan aikaan Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Rakenteellinen ongelma taitaa löytyä valvonnasta ja sen organisaatiosta. Tilintarkastajat nostivat omien sanojensa mukaan kissan pöydälle ja toivat epäkohdat esiin. Kuitenkin nämä havainnot päätyivät eduskunnan oman elimen, kansliatoimikunnan käsittelyyn - siis sen saman, joka käytännössä epäonnistui 100 v-juhlatoimikunnan rahankäytön valvonnassa, josta koko puuro oikeastaan alkoi. Toki jostain selvittämättömästä syystä tämä oopperassa järjestetty juhlakonsertti ei kuitenkaan koskaan päätynyt kansliatoimikunnan käsittelyyn.

Tilintarkastajien kanta oli tiukka: Tiitinen oli jäävi. Kansliatoimikunta ei pitänyt Tiitistä jäävinä, vaan ongelma oli se, ettei kukaan muukaan keskustellut rahasta oopperan kanssa. Kansliatoimikunta päätyi siis samaan tulokseen kuin eduskunnan vt. puhemies Timo Kalli heti tuoreeltaan. Kallihan heti tilintarkastajien raportin julkistamisen jälkeen ilmoitti uskovansa pääsihteerin sanaan siitä, että Tiitinen ei neuvottelut oopperan kanssa raha-asioista.

Kansliatoimikunnan moitteet tulivat siitä, että Tiitinen ei järjestänyt ketään muutakaan neuvottelmaan rahasta.

Juhlat maksaa mitä maksaa, koska veronmaksaja sen kuitenkin maksaa.

Tiitisen kuvasi näin: "Täällä eletään aina kunkin johdon tunnelmissa ja kunkin johdon ohjeitten mukaan. Joskus lennetään vähän korkeammalla ja joskus matalammalla."

Selitys reippaaseen rahankäyttöön löytynee tuosta Tiitisen lauseesta.

Erittäin huono maku tästä koko jupakasta jää. Valvonta ei toiminut rahankäytössä, eikä sitten rahankäytön valvonnassa.

Positiiviseksi tämän voi kuitenkin kääntää se, että eduskunta ehkäpä nyt Lipposen vaihduttua Niinistöön ryhtyy miettimään sitä miten ja mihin rahaa käytetään. Kansanedustuslaitoksen tuskin nyt tarvitsee köyhäillä, mutta joitain rajoja kannattaa ylenpalttisuuteen vetää.

Eli voitaisiin nyt välillä sitten lentää vähän matalammalla - vaikkapa lopettaa leijuminen kokonaan ja pitää jalat ihan tukevasti maassa.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme