Mainos
Mainos

Elinkautinen

Mielipiteet

Jos salataan, niin salataan edes oikein

Maanantaiaamuna Helsingin käräjäoikeus ylsi toistaiseksi uuteen kyseenalaiseen salaamisen Suomen ennätykseen. Käräjäoikeuden toiminta salaamisessa oli nopeaa ja kattavaa. Liiankin.

Jos oikeuslaitos toimisi aina tällä tehokkuudella, ihmisoikeusloukkauksista ei ropisisi jatkuvasti langettavia päätöksiä. Ikävä kyllä tässäkin tapauksessa oikeus unohti yhden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteen.

Mitä siis tapahtui?

Kyse oli jutusta, jossa kolme 22-27 -vuotiasta irakilaistaustaista miestä sai - tätähän emme varmasti tiedä - syytteen törkeästä ryöstöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Poliisin aiemmin antaman tiedotteen mukaan yksi miehistä oli varannut ajan prostituoidulle Helsingin Malminkadulla 20. syyskuuta. Kun mies tuli asuntoon, hän päästi kaverinsa sisään.  Miehet uhkasivat naista aseella ja ryöstivät tältä muutamia satoja euroja rahaa sekä puhelimen.

Ryöstön jälkeen miehet raiskasivat naisen. Poliisin mukaan "suurempia fyysisiä vammoja" ei aiheutunut. Lopulta nainen sidottiin asuntoon, jotta miehet pääsisivät pakoon.

Poliisi otti epäillyt kiinni muutaman päivän sisällä.

Tämän tyyppisiä tekoja sattuu Helsingissä aika ajoin. Oliko tämä merkittävä uutinen? Ei erityisen, joskin kyse on kuitenkin suhteellisen harvinaisesta rikostyypistä.

Itseäni kiinnosti eniten se, miten mahdollinen salassapito ratkaistaan.

Käräjätuomari Juha Fredriksson perusteli salaamista sillä, että asiassa tulee ilmi uhrin kannalta arkaluonteisia seikkoja. Sen tarkemmin salassapitoa tai julkisuutta ei pohdittu ainakaan salissa julistetussa ratkaisussa.

Mitä jutussa salattiin?

Koko käsittely, vaikka poliisi oli jo tiedottanut tapauksen pääpiirteet.

Käräjäoikeus määräsi salaiseksi uhrin henkilöllisyyden nimineen ja syntymäaikoineen. Jopa ulkomaalaisen uhrin kotimaa salattiin.

Mitä virheitä Helsingin käräjäoikeus teki?

Ensinnäkin käräjäoikeus ei kuullut salaamisessa jutun osallisia. Salaamisesta oli päätetty etukäteen uhrin avustajan vaatimuksen perusteella. Jopa juttulistaan oli kirjoitettu valmiiksi teksti "käsitellään suljetuin ovin", mikä oli yllätys jutun syyttäjällekin.

Käräjäoikeus oli unohtanut sen, että oikeudenkäynnin julkisuus on luotu syytettyjen oikeusturvan takia ja myös heiltä pitäisi ainakin kysyä kantaa salaamiseen. Samoin syyttäjällä voisi olla jotain todettavaa yleisen edun näkökulmasta.

Nyt asia oli päätetty jo etukäteen muita asiaan osallisia kuulematta. Päätös julistettiin jo ennen kuin syytetyt olivat salissa tai heidän avustajansa istuneet tuoleihinsa.

Todennäköisesti juttu olisi päätynyt salaiseksi, vaikka oikeus olisi toiminut muodollisesti oikeinkin. Toisinaan syytetyt saattavat kuitenkin haluta, että juttu käsitellään julkisesti. Oikeuden pitäisi kysyä tästä.

Käräjäoikeus tulkitsi myös pykälää uhrin henkilöllisyyden salaamisesta laajentavasti. Lain mukaan rikoksen uhrin henkilöllisyys voidaan salata tietyissä tilanteissa. Tulkinta siitä, että uhrin kotimaakin kuuluu henkilötietojen piiriin on lakia laajentava tulkinta. Ei ketään voi kotimaan perusteella tunnistaa.

Lisäksi aikanaan uhrin henkilöllisyyden salaamismahdollisuus säädettiin nimenomaan sen takia, että näin juttuja voidaan käsitellä laajemmin julkisesti. Käytännössä se on kuitenkin johtanut tuplasalaamiseen: sekä henkilötiedot että käsittely salataan.

Tässä tapauksessa jutun olisi ehkä voinut käsitellä ainakin osittain julkisesti. Kun uhrin tiedot oli salattu ja hänelle oli varattu paikka mustan lasin takaa, uhri ei ollut tunnistettavissa, eivätkä tiedotusvälineet olisi nimeä julkaisseet, vaikka se jostain olisi tietoon putkahtanutkin. Poliisin antaman tiedon mukaan epäillyssä raiskausrikoksessakaan ei ollut mitään erityisen poikkeuksellista.

Jos juttuja on pakko salata, niin asian voisi kuitenkin tehdä edes kunnollisella tavalla.

Muistilista tuomareille on lyhyt:

1) Tuomari "huutaa" jutun saliin ja aloittaa oikeudenkäynnin, kun asianosaiset ovat paikoillaan.

2) Tuomari kuuntelee vaatimuksen - jos sellainen esitetään - salaamisesta ja tiedustelee asianosaisten kantaa siihen

3) Tuomari harkitsee salassapidon tarvetta ja edellytyksiä, koska nykyisin pakollista salassapitoa ei ole.

4) Tuomari ilmoittaa ja perustelee salassapitoratkaisunsa.

Melko yksinkertaista. Muistutettakoon tuomareita vielä siitä, että tämä menettely koskee myös pakkokeinoistuntoja.

Lopuksi vielä vinkki käräjätuomari Fredrikssonille: poliisi on tehnyt tapauksesta varsin kattavan tiedotteen. Jos tapahtumat ovat edenneet poliisin kuvaamalla tavalla ja miehet todetaan syyllisiksi, niin sen voi copypeistata julkiseksi selosteeksi kunhan lisää perään tuomiot.

Näin voisi jäädä aikaa jossain seuraavassa jutussa aitoon julkisuuden ja salassapidon punnintaan.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Lisäys 25.11.:

Käräjäoikeus antoi keskiviikkona päätöksen jutussa. Uutisjuttu siitä tässä.

Tältä osin voi kehua käräjäoikeutta, koska tässä tapauksessa se julkisti koko päätöksen julkisena selosteena. Julkisesta versiosta oli vain poistettu asianomistajan ja todistajien nimet.  Päätöksen julkaisemisella  vältettiin nyt alkuperäisessä tekstissä kuvattu tuplasalaaminen.

Toisaalta nyt koko päätöksen lukeneena ihmetyttää tarve salata koko käsittely. Tässä tapauksessa olisi varmaan riittänyt, että uhrin kertomus kuullaan suljetuin ovin.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme