Mainos

Lukemattomia kirjoja

Mielipiteet

Kirja-arvio: Aatteet on sun monet vaatteet

Mikko Myllykangas & Petteri Pietikäinen. Ajatusten lähteillä. Aatteiden ja oppien historiaa. Gaudeamus. 2017. 423 s.

"Vaatteet on mun aatteet." Maukka Perusjätkän biisissä vuodelta 1980 ei juuri tuon enempää ollut lyriikkaa, mutta lyhyestikin saa joskus ilmaistua merkittäviä asioita.

Aatteet vaikuttavat. Ovat ne sitten kääriytyneinä vaatteisiin, tai modernin historiamme aikana usein kansallisiin lippukankaisiin. Mutta aatteet ja opit (ja tässä kirjassa tieteelliset opit) eivät ole vain suoraa politiikan teon ja toiminnan ajatuksellista pohjaa ja polttoainetta.

Artikkelikirjan toimittajat eivät halua asettaa aatehistorialle ahtaita rajoja tai merkitystä. Historiallisessa ajattelussa sellainen olisi vaarallista ja väärää.

Mita ennen ajateltiin

"Aatehistoria tutkii kuitenkin ensisijaisesti menneisyyden ihmisten ajattelua." Kirjan mukaan aatehistoria haluaa "selvittää, mitä ihmiset ovat eri aikoina ajatelleet elämäänsä kuuluvista asioista ja ilmiöistä". Miten ihmiset ovat mieltäneet "luonnon, ihmisluonnon ja yhteiskuntansa".

Monissa muissa maissa aate- ja oppihistoria ovat saman oppituolin alla. Toisin on meillä. Tätä heijastaa kirjan jako kahteen osioon, aatehistoriaan ja oppi- eli tieteenhistoriaan.

Akateemista istuinta ja jakolinjaa tärkeämpää on silti aina tutkimuksen kohde ja sen vaikutus ihmisyhteisöihin menneisyydessä - mutta myös nykyisyydessä.

Nykypäivään ulottuvista vaikutuksista riittää, kun mainitsee kansallisuusaatteen. Nationalismia ei tässä kirjassa ole. En pidä sitä suurena puutteena, koska teemasta on saatavilla muutenkin kirjoja ja kirjoituksia suomeksi.

Perustajaisät ja Trump

Atlantin takana Donald Trump on ravistellut koko maan poliittista kenttää ja itseymmärrystä. Ari Helon artikkeli "Yhdysvaltalaisen liberalismin edistyshistoriallinen luonne" kuvaa selkeästi sitä "perustajaisien" liberalistista aatemaailmaa, jonka edistyseetos yhä kaikuu vahvasti poliitikkojen puheissa - teoissakin, mutta puheita vähemmän.

Helo tuo aatteen ja vallankäytön keskinäisen suhteen nykypäivään asti. Hänen mukaansa "tulevaisuusorientoitunut poliitikko" hyödyntää menneen tapahtumia ratkaisuineen, jotta voisi nähdä, mikä niissä on mennyt pieleen tai vanhentunut niin, että uudistukset ovat välttämättömiä.

Traditionalisti puolestaan perustelee menneellä sen, ettei nytkään tarvitse muuttaa mitään. Kari Väyrynen puolestaan avaa sitä, miten suhtautumisemme ja käsityksemme meille kaikille välttämättömään luontoon on ajan saatossa muuttunut. Hänen mukaansa luonto ei meille enää ole vain "luonto", vaan "ympäristö". Ajatuksellinen muutoksen on saanut aikaan 1960-luvulla syntynyt laajamittainen huoli luonnon eli ympäristön kestävyydestä.

Aatteista oppihistoriaan

Suurella mielenkiinnolla luin myös evoluutioajattelun muuttumisesta 1600-luvulta Charles Darwiniin. Erkki Urpilainen muistuttaa siitä, kuinka Darwinin mullistavat tutkimukset ja kirjoitukset pakottivat tiedeyhteisön (ja sittemmin tavalliset kaduntallaajat, pois lukien luomiskertomusporukan) hyväksymään sen, ettei ole mitään luonnon jumalallista suunnitelmaa.

Suhtautumisemme ja hoitokeinomme tuberkuloosiin ovat muuttuneet suuresti. Sitä on ollut koko ihmiskunnan historian ajan, ja taudille ja sen leviämiselle on kehitelty jos jonkinlaisia selityksiä ja syitä.

Heini Hakosalo kertoo artikkelissaan anekdootin kautta sattumasta monien keksintöjen ja havaintojen taustalla.

Stetoskooppi ei syntynyt vaivalloisen tuotekehittelyn tuloksena.

Ranskalaisen tutkijan René Laënnecin pakeille tuli vuonna 1816 sydänvaivainen potilas (ei siis vielä tuolloin asiakas). Potilas oli lihava, eikä Laënnec päässyt kunnolla painamaan korvaansa naisen rintakehään. Pöydällä lojui paperi, joten hän kääri sen rullalle ja kokeili, kuuluvatko rintakehän äänet paremmin. Loppu on laitteen historiaa.

Tuberkuloosia on hoidettu monin tavoin, ja Hakosalo kertoo niistä houkuttelevasti. Alvar Aaltokin suunnitteli ikonisia tubisairaaloita eli parantoloita suomalaiseen kangasmaastoon. Sitä en tiennyt, että tuberkuloosi oli pitkään tärkein peruste aborttiin.

Hulluutta on moneksi

Mainitsen vielä hulluutta ja psyykkisiä sairauksia käsittelevän, kirjan toimittajien, tekstin.

"Hulluus" on meillä läsnä kaikkialla kielenkäytöstä lähtien. Yhdysvalloissa sikäläinen psykiatrinen yhdistys ohjekirjassaan antaa 256 erilaista diagnoosia psykiatrisille sairauksille.

Antiikin, keskiajan ja vielä moderninkin ajan käsitykset ja hoitokeinot mielisairaaloineen niin sanotulle hulluudelle ja hysterioille ovat kiehtovaa luettavaa.

Käsitys ihmismielestä on nykyään toisenlainen, mutta emme ole millään tavoin saavuttaneet ainoaa oikeaa käsitystä ja tietoa ihmismielestä toimintoineen.

Nykyinen käsityksemme mielen sairauksista tai neurooseista ja muista ajan hengen mukaisista ahdistuksista kertovat myös oman aikamme yhteiskunnassa, vaikka toki on niin, että tutkimus on auttanut suuresti romuttamaan aikansa eläneitä käsityksiä.

"Ihmisten mielenterveydestä on tullut suurta liiketoimintaa", kirjoittajat toteavat.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot