Mainos

Elinkautinen

Mielipiteet

Konginkankaan omaisten korvaukset

Kaksi isoa päätöstä samana päivänä: Heinolan käräjäoikeudesta kolmen ihmisen kuolemasta elinkautinen ja Äänekoskelta 23:n kuolemasta kolme kuukautta ehdollista.

Ero löytyy tietysti tahallisuudesta. Heinolan lääkemurhajutussa oli murhan osalta kyse suunnitelmallisesta teosta, Konginkankaassa onnettomuudesta.

Rikosoikeuden keskeinen ajatus on se, että teko ja sen tarkoitus ratkaisevat, ei seuraus.

Molemmissa oikeusjutuissa oli kyse ihmisten kuolemista, mutta toisessa se oli tarkoituksellista, toisessa tuottamuksellista.

Konginkankaan osalta Äänekosken käräjäoikeuden päätös on aika yksiselitteistä tekstiä: pienehkö virhe, mutta kamalat seuraukset. [päätöstä on siteerattu edellisessä blogitekstissä].

Omaisten korvausten osalta käräjäoikeuden päätös kuitenkin pohdituttaa.

Päätöksessä todettiin näin. Teksti on pitkähkö, mutta herättää kyllä ajatuksia.

"Vahingonkorvauksia koskevat perustelut

10. Surmansa saaneiden omaisten vaatimukset henkisen

kärsimyksen korvaamisesta.

Sovellettava lainkohta on vahingonkorvauslain 5 luvun 4a

§ 1 mom. Lainkohta on seuraavansisältöinen: Surmansa

saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä

muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle

erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta

kuolematapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema

on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä

huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan

kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja

korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu

sekä muut olosuhteet.

Lainkohdassa säädettyjen molempien yleisten edellytysten

täyttyminen on ehdoton edellytys korvaukselle. Tulee

täyttyä sekä 1) kuoleman aiheuttaminen tahallisesti tai

törkeästä huolimattomuudesta että myös 2) läheissuhde

surmansa saaneen ja korvausta vaativan välillä.

Kysymyksenasettelu: Onko kuolema aiheutettu tahallisesti

tai törkeän huolimattomasti?

Jutussa N. N.:lle syyksiluetaan

huolimattomuudesta aiheutettu liikenneturvallisuuden

vaarantaminen, 23 kuolemantuottamusta sekä kolme

vammantuottamusta. Kuolemantuottamuksia ei lueta muiden

syyksi. Korvausvelvollisuuden perusteiden arviointi voi

siten perustua vain N. N.:n rikoksiin. Kysymys

voi olla vain siitä, onko N. N. aiheuttanut

kuolemat törkeällä huolimattomuudella.

N. on erittäin vaikeissa liikenneolosuhteissa

syyllistynyt kysymyksessä oleviin rikoksiin. N.:n

syyksi ei lueta rikosten törkeää tekomuotoa. Tilanne on

ollut se, että N.:n eteen on varsin

yllätyksellisesti, vaikkakaan ei siis ennalta

arvaamattomasti, tullut erittäin liukkaan kelin ja

jäätyneen tienpinnan vuoksi vaikea liikennetilanne.

N. on menetellyt syyksiluetulla tavalla

huolimattomasti. N.:n huolimattomuuden aste ei

käräjäoikeuden mielestä kuitenkaan ole lähellä törkeää

huolimattomuutta tai piittaamattomuutta. Huolimattomuus

jää selvästi törkeää alemmalle tasolle.

Koska yleinen edellytys korvauksen tuomitsemiselle,

törkeä huolimattomuus, ei täyty, käräjoikeus ei lausu

toisesta yleisestä edellytyksestä, korvausvaatimuksen

esittäjän läheissuhteesta surmansa saaneeseen. Samasta

syystä käräjäoikeus ei lausu korvausvastuun erityisistä

edellytyksistä.

Lopputulos: N.:lla ei ole lakiin perustuvaa

korvausvelvollisuutta aiheutuneesta henkisestä

kärsimyksestä. Siten liikennevakuutusyhtiöllä tai

Transpoint Oy Ab:llä N.:n työnantajana ei

myöskään ole kyseistä korvausvelvollisuutta."

Olennaiset sanat tuossa vahingonkorvauspykälässä ovat "jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta". Pitäisikö pelkän huolimattomuuden riittää korvauksiin?

Mielenkiintoista nähdä, että johtaako tämä pidemmällä tähtäimellä vahingonkorvauslain muutokseen. Aikanaanhan tämä Lex Jammu säädettiin, kun surmattujen pienten lasten omaiset eivät saaneet korvauksia henkisestä kärsimyksestä, vaikka henkirikokset olivat sitä epäilemättä aiheuttaneet.

Omaisen kärsimyksen osaltahan ei nyt loppujen lopuksi ole suurta eroa sillä miten käräjäoikeus tulkitsee tahallisuuden astetta: onko teossa ollut kyse huolimattomuudesta vai törkeästä sellaisesta.

Kärsimyksen kannalta tuomion keskeinen ajatus - teko ja sen tarkoitus ratkaisevat, ei seuraus - on tietysti väärä. Jos rekka olisi päätynyt ojaan törmäämättä bussiin, seurauksia ei olisi syntynyt. Silti kuljettaja olisi tuomittu liikenteen vaarantamisesta - oletettavasti sakkoihin.

Kärsimyksen kannalta laissa on siis aukko.

Tuo vahingonkorvauslain kohta on muutenkin huonosti muotoiltu, koska yhtenä perusteena korvaukselle on surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys.

Lukuisia henkirikos- yms juttuja istuneena voi todeta, että tilanteet käytännössä ovat erittäin kiusallisia kun omainen joutuu todistelemaan tätä läheisyyttä ja syytetyn puolustusasianajaja kiistää sen. Omaisen ei pitäisi joutua tuollaiseen tilanteeseen.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot