Mainos
Mainos

Mielipiteet

Artikkelityypit

Lainsäätäjä rosvoaa kielen

Bodom-uutisoinnin tiimoilta on hieman ihmetyttänyt se, että tiedotusvälineet – myös MTV3:n uutiset – ovat nimittäneet näitä helluntaina 1960 tapahtuneita tekoja surmiksi.

9.1.2006 Kuuden uutisissa meillä todettiin näin: ”Bodominjärven kolmoismurhaan syyttömäksi todettu Nils Gustafsson saa valtiolta 19 200:n euron korvauksen vapaudenmenetyksistään...”¨

Mutta seitsemän uutisissa juonto kuuluikin taas: ”Bodominjärven kolmoissurmaan syyttömäksi todettu Nils Gustafsson…”

Ja sitten maanantain yhdeksän uutisissa kyse oli taas: ”Bodomin kolmoismurhista...”

Okei, tässä vaiheessa lienee syytä todeta, että olin itse kirjoittanut nuo kuuden ja yhdeksän uutisten tekstit, mutten seitsemän uutisia. Miksi sitten välillä kyse oli surmista ja välillä murhista?

Syksyllä 2004 tästä käytiin pienimuotoista keskustelua toimittajien ammattilehdessä, jossa ehdotettiin henkirikosten nimittämistä surmiksi, kunnes oikeuslaitos on oikean rikosnimikkeen vahvistanut.

Omasta mielestäni surma on kuitenkin huono nimike. Surma on aivan yhtä oikeudellinen termi kuin murha tai tappo. Surma tarkoittaa lakikielessä ns. lievää tappoa, josta seuraa 4-10 v vankeutta. Henkirikoksen nimittäminen surmaksi ottaa lakinäkökulmasta aivan samalla tavalla kantaa kuten teon toteaminen murhaksi. Jos siis yhä ratkaisemattomien Bodom-puukotusten osalta puhutaan surmista, niin silloin se tarkoittaa että kolme uhria tapettiin lieventävien asianhaarojen vallitessa.

Surma tuli rikoslakiin uutena rikosnimikkeenä 90-luvun puolivälissä, samaan aikaan kuin vakoilukin (1 – 10 v). Kirja-arvostelijankin olisi lakikielen täsmällisyyttä tavoitellessaan siis syytä olla tarkkana täyttävätkö ns. vakoiluromaanin tapahtumat sittenkin törkeän vakoilun (4 v –elinkautinen) tai vain turvallisuussalaisuuden paljastamisen (4 kk – 4 v) tunnusmerkistön.

Yleiskielen sanoja löytyy rikoslain pykälistä lukuisia: esimerkiksi terveyden vaarantaminen (4 kk – 4 v), mellakka (sakkoa – 1 v), ilkivalta (sakkoa), ihmiskauppa (4 kk – 6 v), rahanpesu (sakkoa – 2 v), kaappaus (2 –10 v) ja salakuljetus (sakkoa – 2 v). Ongelmana tässä on se, että lainsäätäjä on rosvonnut yleiskielen sanoja rikoslakiin ja laatinut sille oman täsmällisen merkityksensä.

Siinä meni surmakin.

Ehkäpä seuraavan rikoslain uudistuksen jälkeen pedofiiliringin nokkamiestä ei tuomita enää törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä (4 kk – 6 v) vaan törkeästä lapsipornorikoksesta. Teleurkinta lienee sanana myös vaaravyöhykkeessä.

Mutta jotain hyvääkin: suhteellisen onnistunut mediasta rikoslakiin lainattu sana on sakkovilppi (sakkoa – 3 kk), koska sen merkitys yleiskielessä ja lakikielessä on tismalleen sama.

Myös doping-sana on päätynyt rikoslakiin dopingrikoksessa (sakkoa - 2 v). Jos dopinginkäyttö kriminalisoitaisiin, niin rikoksen nimeksi tulisi dopingkäry tai dopingin käyttörikos. Näin testissä kiinnijäänyttä urheilijaa ei voisi todeta kärynneeksi tai dopinginkäyttäjäksi ilman oikeuden päätöstä.

Tämähän on tilanne rattijuopumusten osalta nykyisin. Vaikka ”epäilty” olisi kuinka puhaltanut tarkkuusalkometriin törkeän rajan ylittävät lukemat ja juttu näytön osalta siten täysin selvä, niin silti puhutaan epäilystä. No, näin se vaan taitaa nykyisin olla.

Tarkkuuteen, täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen pyrkivän toimittajan näkökulmasta yleiskielen oikeudellistuminen ei näytä hyvältä.

Mutta takaisin murhaan, tappoon ja surmaan. Kun murha on törkeä tappo ja surma lievä tappo, niin lakikielen näkökulmasta suhteellisen selkeä vaihtoehto voisi olla Bodomissakin se, että puhuttaisiin ja kirjoitettaisiin tapoista. Tappo on kuitenkin henkirikosten perusmuoto.

”Bodominjärven tapot” ei kuitenkaan kuulosta hyvältä, itse asiassa se vaikuttaa aika oudolta, kun teoista on 45 vuotta puhuttu murhina. Murha ja surma ovat foneettisesti aika lähellä toisiaan ja siksi ehkä niitä on helppo käyttää rinnakkain. Mutta kun tuntee tuon jutun yksityiskohdat, niin voi kyllä todeta, ettei se nyt ainakaan ”3 x lievä tappo” ollut.

Toimitusten ei pitäisi hirttäytyä lakikieleen, koska muuten edessä on isoja ongelmia. Luin äskettäin Raimo Summasen mielenkiintoisen kirjan ja mieleen tuli klassinen esimerkki jääkiekon 2004 järjestetyn World Cupin tapahtumista. Silloinhan tiedotusvälineet otsikoivat, että ”Summanen pakotti Niinimaan lähtemään”, mutta mahtoikohan moni huomata, että siinä otettiin tapahtumiin rikosoikeudellisesti kantaa. Rikoksesta nimeltä pakottaminen voidaan tuomita sakkoihin tai korkeintaan 2 v vankeutta.

x x x

Tämän blogin tarkoituksena on valottaa tv:n rikostoimittajan työn arkea. Yritän tällä palstalla kertoa syitä journalistisiin ratkaisuihin ja toisinaan valottaa myös rikosmaailman sellaista puolta, joka ei uutisiin yllä. Välillä saatetaan käydä myös dekkarikirjailijan maailmassa.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme