Mainos
Mainos

Mielipiteet

Artikkelityypit

Maantieteelle emme mahda mitään

Jaakko Iloniemi: Maantieteelle emme mahda mitään (Docendo 2015)

Pitkän linjan diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi on ottanut kirjansa nimeksi lausahduksen, jolla on haluttu kuvata Suomen onnetonta maantieteellistä asemaa Venäjän naapurissa. Presidentti Paasikivi ajatteli tästä Stalinin sanomaksi pannusta lausahduksesta kuitenkin positiivisesti, että kun tämä on maantieteellinen asemamme, on parempi olla hyvissä kuin huonoissa väleissä suuren naapurin kanssa.

Eipä Iloniemikään ole mikään kivien heittäjä vaan rauhallisesti nuoremmille sukupolville luennoiva diplomaatti, joka antaa ymmärtää, että maailman muuttuessa myös Suomen turvallisuuspolitiikka muuttuu. Natoon ei olla liitytty Iloniemen toiveista huolimatta mutta on sentään päästy lähentymään. Yhtenä esimerkkinä viime vuonna allekirjoitettu isäntämaasopimus, jolla luodaan puitteet mahdolliselle Naton avulle kriisin yllättäessä.

Yhteistyö Ruotsin kanssa ilahduttaa

Iloniemi on oikein hyvillään Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön hitaasta mutta määrätietoisesta syventymisestä. Esimerkiksi hän nostaa keväällä julkaistun Ruotsin puolustuspoliittisen selonteon, jossa varsin suoraan sanotaan, että maiden pitää ryhtyä sotilaalliseen yhteistyöhön.

"Puolustusyhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä tulee kehittää niin, että se käsittää operatiivisen suunnittelun ja valmistautumisen siviili- ja asevoimien käyttöön eri tilanteissa. – Yhteistyö sisältää mahdollisuuden yhteistoimintaan mutta ei merkitse sitoumuksia", Iloniemi referoi.

Suomessa viime perjantaina vieraillut Ruotsin puolustusministeri Peter Hulqvist vahvistikin, että Ruotsi haluaa valmistautua puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa myös kriisitilanteessa vaikka puolustusliitosta ei olekaan kysymys.

Venäjä loittonee lännestä

Iloniemen Venäjä-analyysi on varsin synkkä. Hän käy läpi viimeaikaisia tapahtumia ja ihmettelee etenkin ydinaseilla pullistelua. Venäjä haluaa monin tavoin pelotella länsimaita ja tarkoitus on luoda tilanne, jossa pelottelu ikään kuin pehmentäisi eurooppalalaisia. Osin tässä on Iloniemen mukaan onnistuttukin mutta esimerkiksi Krimin ryöstöstä seuranneita pakotteita tämä pelottelupolitiikka ei Iloniemen mukaan onnistunut estämään.

Venäjä varustautuu vauhdilla. Puolustusmenoihin menee tänä vuonna 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Taktisia ydinaseita pidetään melkeinpä tavanomaisia aseina. Ministerit ja diplomaatit päästelevät suustaan uhkauksia, joita ei olla diplomatiassa totuttu kuulemaan. Esimerkiksi vuoden 2009 sotaharjoituksen ydinaseiden kohteena sanottiin olevan Puolan pääkaupunki Varsova. Kööpenhaminassa venäläisdiplomaatti kertoi, että tarpeen tullen ydinaseita voisi käyttää Tanskaakin vastaan. Varapääministeri uhittelee, että viisumin saamisen epääminen ei haittaa, sillä ainahan maahan voi tulla panssarivaunullakin.

Kaikki tämä pullistelu on hyvä ottaa huomioon Suomessa, kun tehdään tulevaisuutta koskevia päätöksiä, Iloniemi vihjaa. Iloniemi analysoi monin tavoin erilaisia turvallisuuratkaisuja. Mahdollinen Nato-kansanäänestyskin on analyysin kohteena ja tulos on, että jos kansanäänestykseen päädytään, pahin mahdollinen vaihtoehto olisi ei-äänten voitto. Silloin Suomen asema olisi Ilaskiven mukaan huonompi kuin jos Natoon ei olisi koskaan haettukaan, sulkisimmehan kaikki Nato-ovet takanamme.

Iloniemi käy läpi Suomen historiaa ja eri maiden vaikutusta Suomen politiikkaan. Loppuluvussa hän vielä summaa, että monien tarkkailijoiden mukaan koko itsenäisen Suomen olemassaolo on yksi paradoksi – niin moneen kertaa Suomi on yritetty "lopettaa". Ja vaikka tuo nitistäjä on aina ollut Venäjä, ei venäläisestä maailmasta Suomeen ole Iloniemen lainaaman Paasikiven sanoin jäänyt kuin borssisoppa ja blinit.

Ehkäpä jotain muutakin mutta hyvin sanottu.

Pertti Nyberg

Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa

Lue myös:

HUOM: Alun viitteitä korjattu siten, että "Maantieteelle emme mahda mitään"-lausahdus ei ole alun perin Paasikiven sanoma.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme