Mainos
Mainos

Mielipiteet

Artikkelityypit

Neuvostomaan lapset Baltiassa

Kalle Kniivilä: Neuvostomaan lapset. Baltian venäläiset. (Into 2016)

Kalle Kniivilä on kirjoittanut erittäin mielenkiintoisen haastattelukirjan Baltian maissa asuvista venäläisistä. Hän aloittaa matkansa Narvasta, joka on Euroopan unionin venäläisin kaupunki. Kaupungin asukkaista 95 prosenttia on venäjänkielisiä. Narvasta matka jatkuu Tallinnan kautta Latvian Riikaan ja Daugavpilsin kautta Liettuan ydinvoimakaupunki Visaginasiin. Pääkaupunki Vilnasta matkataan vielä rannikolle Klaipedaan. Kaikissa näissä kaupungeissa on eri syistä merkittävän kokoinen venäläinen väestö.

Kirja perustuu monenlaisten venäläisten haastatteluihin. On nuorempia ja vanhempia, koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, Neuvostoliiton tuntevia sekä venäläisiä, jotka ovat syntyneet itsenäistyneisiin Baltian maihin. Ja kaikki "venäläiset" eivät varsinaisesti edes ole venäläisiä vaan vain venäjää puhuvia. Mukaan mahtuu monista Neuvostoliiton eri osista Viroon tulleita ihmisiä tai heidän jälkeläisiään.

Ei mikään yhtenäinen joukko

Kniivilä on löytänyt kirjaansa hyvän cocktailin venäläisiä tai venäjää puhuvia. Mielipiteet ovat moninaisia, joka puolestaan kertoo siitä, että Baltian maissa asuvia venäläisiä on varsin vaikea niputtaa yhdeksi samoinajattelevaksi joukoksi. Jos jotain yhteistä yrittää etsiä, niin useat eläkkeellä olevat ihmiset haikailevat Venäjälle ja etenkin Neuvostoliiton aikaan mutta kukaan heistä ei kuitenkaan halua muuttaa Venäjälle. Nämä ihmiset eivät ymmärrä, kun heitä sanotaan miehittäjiksi eikä heillä ole juurikaan tietoa Baltian maiden historiasta.

Nuoremmat puolestaan pitävät Baltian maita useimmiten kotimainaan mutta kohtaavat monia ongelmia arkisessa elämässä. Moni on sitä mieltä, että hyvästä paikallisen kielen osaamisesta huolimatta venäläisperäinen nimi on este tai ainakin hidaste uralla etenemisessä, varsinkin jos on halua virkamiesuralle. Tosin kirjassa haastatellaan esimerkiksi narvalaista, venäjänkielistä raja-vartijaa sekä maanpuolustusjärjestö Kaitseliitin venäläistä jäsentä. Nämä toimivat esimerkkinä onnistuneesta integraatiosta.

Ehkä hieman huvittavasti useita venäläisperäisiä ihmisiä että kanta-asukkaita yhdistää yksi mielipideasia: inho pakolaisia kohtaan. Heitä eivät halua Baltian maihin venäläiset eivätkä alkuperäisasukkaat.

Liettuassa intgrointi onnistunut parhaiten

Liettuassa venäläisperäisen väestön integroiminen yhteiskuntaan on onnistunut Baltian maista parhaiten. Syitä on kaksi: Liettuassa venäläisiä oli itsenäistymisen koittaessa Baltian maista vähiten ja toisaalta kaikki maassa tuolloin asuneet ihmiset saivat halutessaan Liettuan kansalaisuuden ja passin.

Virossa ja Latviassa kansalaisuus annettiin vain maassa ennen toista maailmansotaa asuneille ja heidän jälkeläisilleen. Tämän takia Virossa ja Latviassa asuu paljon venäjänkielisiä, joilla on nykyisin Venäjän passi tai sitten he ovat ns. kansalaisuudettomia. Moni paikallinen pitääkin näitä ihmisiä epäluotettavana Venäjän viidenteneä kolonnana. Ja totta onkin, että jotkut venäjänkielisistä ovat innokkaita Putinin Venäjän puoletapuhujia - kirjasta saa kuitenkin sellaisen kuvan, että he olisivat selkeänä vähemmistönä.

Suuresta venäjänkielisten määrästä huolimatta Baltian maiden venäläiset ovat eläneet varsin rauhallisesti asuinmaissaan. Oikeastaan ainoa poikkeus on Tallinnan pronssisoturimellakka. Vain nelisen prosenttia Baltian venäläisistä sanoi pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa tuntevansa yhteenkuuluvuutta Venäjän kanssa.

Venäjänkieliset seuraavat Venäjän televisiota

Kirjassa kerrotaan varsin myönteisesti, kuinka venäläisväestö on ongelmista huolimatta integroitunut Baltian maihin. Tosin usein venäjänkieliset elävät omissa oloissaan eivätkä jaa samanlaisia kokemuksia kuin kantaväestö. Myös ymmärrys esimerkiksi Venäjästä voi olla hyvin erilainen kuin paikallisväestöllä, sillä monet venäjänkieliset seuraavat ainoastaan Venäjän televiokanavia, jotka tunnetusti ovat varsin propagandistisia. Vasta viime vuosina kansalliset kanavat ovat lisänneet venäjänkielistä ohjelmaa, jotta myös baltilainen näkökulma tulisi paremmin esille. Erityisesti Krimin tapahtumat herättivät paikalliset päättäjät.

Kalle Kniivilä kertoo, että tähän asti venäjänkielisille on Baltian maissa tarjottu joko roiston roolia tai vanhaa kertomusta Neuvostoliitosta. Putin on pannut koko Venäjän valtion korostamaan neuvostotarinaa – ja tämä tarina miellyttää venäjänkielisiä tietenkin enemmän kuin roiston rooli, okupanttien tarina. Kniivilän mukaan venäjänkieliset joutuvat pohtimaan, haluavatko he omaksua neuvostoroolin vai ylläpitää muukalaisuutta, vaikka monet ovatkin Baltiassa syntyneet. Kaikkein vaikeinta onkin Kniivilän mukaan etsiä oma tie – silloin kun pitïsi hylätä sekä rosvon rooli että sankarillinen neuvostotarinakin ja pyrkiä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi omilla ehdoillaan. Siinäpä työtä vuosiksi eteenpäin.

Pertti Nyberg

Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme