Mainos
Mainos

Elinkautinen

Mielipiteet

Poliisit pikapikaa dna-rekisteriin

Aika ajoin poliisi on esittänyt vaatimuksen kansallisesta dna-rekisteristä, johon kerättäisiin kaikkien kansalaisten tunnisteet. Vaatimus joutuu nyt aika outoon valoon, kun on käynyt ilmi että loppujen lopuksi vain suhteellisen harva poliisimies on antanut oman näytteensä poliisien vapaaehtoiseen rekisteriin.

Kaikkiaan 7500 poliisista vain kahdeksan prosenttia on antanut vapaaehtoisen näytteen rekisteriin, jolla pyritään ehkäisemään kontaminaatiovirheitä dna-tunnistuksessa. Kentältä tihkuneiden tietojen mukaan tällaiset näytteet koetaan niin vahvasti ”asiakkaiden” jutuksi, etteivät poliisit halua vertailunäytteitä antaa.

Varsinaisessa dna-rekisterissä on tällä hetkellä noin 140000 rikoksesta epäillyn näyte.

Nyt poliisihallitus aikoo hoitaa asian poliisien osalta määräyksellä. Vakavien rikosten tutkintaan saisi osallistua vain sellainen, joka on rekisterissä. Uutisjuttu: Ulvilan dna-skandaali muuttaa poliisin ohjeistusta

Parempi olisi kuitenkin säätää laki siitä, että kaikkien poliisien olisi pakko antaa vertailunäyte rekisteriin.

Anneli Auerin puolustus toi tällä viikolla mielenkiintoisen näkökulman asiaan. Porin poliisilla oli Jukka S. Lahden murhasta epäiltynä kiinniotettuna ja jopa pidätettynä useita henkilöitä, mutta heidät puolustuksen mukaan vapautettiin, kun dna-näyte ei täsmännyt rikospaikalta otettuun jälkeen.

Siis juuri siihen kuusiklapissa olleeseen jälkeen, joka nyt yli kuusi vuotta myöhemmin paljastui keskusrikospoliisin rikoslaboratorion työntekijän jättämäksi.

Kokonaan toinen juttu on sitten dna-näytteiden merkitys ylipäätään. Menetelmästä on voinut tulla jo liian tarkka. Kun aikaisemmin hyöty oli siinä, että dna:n avulla kyettiin yksilöimään rikospaikan veri-, sylki- ja spermajäljet tai selvittämään kenen tupakantumpista on kyse, niin nyt kyetään tutkimaan jo pyyhkäisyjälkiä.

Krp:n laboratoriotapauksessa työntekijä ei ollut edes koskenut halkoon, vaan dna oli levinnyt ilmateitse.

Esimerkiksi pankki- tai kaupparyöstössä eri henkilöiden dna-näytteitä saattaisi tulla uusien tarkkojen tutkintamenetelmien avulla satoja. Mikä niistä mahtaa kuulua tekijälle?

Ja jos epäilty löytyy, niin dna-jälki on paljon helpompi kiistää tällaisena sattumanvaraisena leviämisenä. ”Arvoisa puheenjohtaja. En ole ryöstänyt pankkia, mutta ruuhkabussissa seisoin epäillyttävän miehen vieressä, joka yskäisi ja jupisi jotain jostain keikasta. Siitä se minun dna:ni sinne rikospaikalle tuli.”

***

Itse Auer-jutussa ei tällä viikolla paljastunut järisyttäviä uusia asioita. Oikeudenkäynnissä on kahtena ensimmäisenä viikkona käyty läpi pitkälti sitä samaa aineistoa, joka on ollut esillä jo kahdessa aiemmassa oikeudenkäynnissä.

Jännitettä on, mutta samalla jäi sellainen käsitys, että kyllästymistä on ilmassa ehkäpä enemmän syyttäjäpuolella. Tämä on kuitenkin jo kolmas kerta.

Jutussa ei ole myöskään selvinnyt vielä miten henkirikos on syyttäjän käsityksen mukaan tapahtunut. Syyttäjä ei ole tällaista tarkempaa teonkuvausta esittänyt.

Oikeudenkäynti on kuitenkin vasta alussa. On mahdotonta vastata kysymykseen kumpi - syyttäjä vai puolustus - on vahvoilla.

Ja vielä: Kovat on istuimet Satakunnan käräjäoikeudessa yleisöllekin. Takapuoli meinaa puutua.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme