Mainos
Mainos

Elinkautinen

Mielipiteet

Suomalaisia lastensuojeluviranomaisia ei kannata sokeasti puolustaa

Journalismissa - kuten muussakin elämässä - kannattaa miettiä ketä uskoo. Sokeasti ei kannata luottaa kehenkään.

Suomen ja Venäjän välinen lapsiriita antaa hyvän mahdollisuuden miettiä tätäkin.

Maanantaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi suomalaismedian esittämään kysymykseen, ettei hän ymmärrä suomalaisviranomaisten toimintaa lapsikiistoissa. - Venäjää vaivaa se miten Suomi suhtautuu venäläisiin lapsiin, Lavrov sanoi.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kiisti syytökset. Lavrovin sivistysvaltiosammakko puolestaan pillastutti eduskunnassa.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, mitä tiedämme venäläislasten huostaanotoista Suomessa?

Summittaisia numerotietoja liikkuu, mutta yksittäistapauksista törmätään heti salassapidon muuriin. Sen peruste on tietysti tällaisissa tapauksissa lapsen etu. Viranomaistoiminta sinänsä ei tietenkään voi salassapitoa saada.

Mutta tilanne on se, että emme tiedä oikeastaan yhtään mitään tapauksista.

Mitä Venäjän puolella tiedetään? Todennäköisesti paljon enemmän, koska huostaanoton kohteeksi joutuneet vanhemmat oletettavasti ovat yhteydessä Venäjän suurlähetystöön. Tietysti tieto on tätä kautta yksipuolista, mikä vahvistaa tulkintaa suomalaisviranomaisten venäläisvastaisuudesta.

Suomalaisilla lastensuojeluviranomaisilla ei ole salassapidon takia oikeutta antaa tietoja Venäjän suurlähetystölle. Eikä heillä ole sen paremmin oikeutta antaa tällaisia tietoja Suomen ulkoministeriölle.

Suomalaisviranomaiset voivat sanoa, ettei virheitä ole tehty eikä venäläisiä kohdella sen paremmin tai huonommin kuin suomalaisia. Voiko tällaiseen toteamukseen uskoa?

Viranomaisten toimintaan luotetaan Suomessa päinvastoin kuin Venäjällä. Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnollakin on merkitystä. Hän totesi, ettei esimerkiksi Vantaan tapauksessa menetelty lainvastaisesti. Silti pitää tehdä ero lainvastaisuuden ja kohtuuttomuuden välille. Oikeusasiamiehen selvitykset perustuvat pitkälti siihen, että virkamiehiltä kysytään "oletteko menetellyt väärin?"

Tuoreessa muistissa on 8-vuotiaan Eerikan tapaus, jossa lastensuojeluviranomaiset epäonnistuivat ilmeisen raskaasti. Se on yksittäistapaus, mutta niin ovat venäläislastenkin huostaanotot.

Yksittäistapauksia lastensuojelussa tuntuu kuitenkin olevan lukuisia. 8-vuotiaan ohella paljastui 5-vuotiaan pahoinpitely, joka herätti kummastusta lastensuojelun toiminnasta. Viime huhtikuussa Etelä-Suomen aluehallintovirasto huomatti Helsingin lastensuojeluviranomaisten rikkovan toistuvasti lakia määräaikojen suhteen. Eikä Helsinki ollut ainoa pyyhkeitä saanut kaupunki.

Niin kauan kun venäläislasten tapauksista ei tiedetä, suomalaisia viranomaisia ei kannata sokeasti puolustaa.

Tapausten taustoista tarvitaan lisää tietoa.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme