Mainos
Mainos

Mielipiteet

Artikkelityypit

Westön Kangastus 38: Yläluokka tunsi sympatiaa natsismia kohtaan ennen sotaa

Kjell Westö: Kangastus 38 (Otava 2013)

Arvio: Pipsa Öhman

Vuonna 1938 myrskysi paitsi politiikassa myös Kjell Westön romaanin henkilöiden elämässä. Westön uusin romaani Kangastus 38 kuvaa toista maailmansotaa edeltävää vuotta kahden hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistavan henkilön kautta. Kirja kertoo tuoreesta avioerosta kärsivästä asianajaja Claes Thunesta sekä hänen sihteeristään rouva Wiikistä, jonka elämässä kummittelee menneisyys punavankileirillä.

Vaikka eletään jo vuotta 1938, sisällissodan teema on kirjassa vahvasti läsnä takaumien kautta. Westö myös onnistuu lataamaan kirjaansa vuoden 38 sotaa edeltävän jännittyneisyyden. Jännittynyt ilmapiiri johtaa ristiriitoihin kirjan henkilöiden välillä, kun Thunen ystäviensä kanssa järjestämässä Keskiviikkokerhossa puhe kääntyy politiikkaan.

Päähenkilö Thune edustaa liberaalia ajatusmaailmaa ja vastustaa ankarasti natsismia. Toisenlaista ajatusmaailmaa edustaa muun muassa Thunen ystävä tohtori Arelius, jota natsi-ideologia viehättää. Thunen sihteeri rouva Wiik taas ei ole päässyt pelostaan, joka on iskostunut häneen punavankileirillä sisällissodan jälkeen. Näennäisesti rauhallisen rouva Wiikin ulkokuoren takaa paljastuu ajoittain menneisyyden Miljaneiti, joka yllyttää kostamaan.

Westö kuvaa kiinnostavasti ihmisten ajatuksia ja ongelmia vuonna 1938. Moni kirjan suomenruotsalaiseen yläluokkaan kuuluvista henkilöistä tuntee sympatiaa, tai ainakin ymmärrystä, natseja kohtaan.

Keskiviikkokerhoon kuuluu myös juutalainen, mieleltään järkkynyt taiteilija Jogi Jary, joka ahdistuu entisestään juutalaisia kohtaan kasvavasta vihamielisyydestä. Vaikka osa kerholaisista suhtautuukin myönteisesti natsismiin, he eivät kohdista juutalaisvastaisia ajatuksiaan Jaryyn. Oma ystävä on erikoistapaus.

Kun Jogi Jaryn serkku voittaa Olympiastadionilla selvästi juoksukilpailun ja hänen ilmoitetaan sijoittuneen neljänneksi, osa ihmisistä on tuohduksissaan. Mutta toiset eivät niin viitsi pitää moisesta meteliä. Tapahtuma pohjautuu todelliseen 21.6.1938 Helsingin Olympiastadionilla juostuun kilpailuun, jossa juutalaisen Abraham Tokazierin julistettiin tulleen 100 metrin juoksussa neljänneksi, vaikka maaliviivalta otettu kuva todistaa hänen voittaneen kilpailun. Westön romaanin myötä asia nousi julkisuuteen ja Suomen Urheiluliitto on esittänyt tapauksen vuoksi virallisen anteeksipyynnön.

Jälleen kerran Westö onnistui luomaan tarkan ajankuvan, joka vilisee yksityiskohtia. Myös kirjan henkilöhahmot ovat syvästi inhimillisiä heikkouksineen ja vahvuuksineen. Ja vaikka moni kirjan henkilöistä aavistaakin sodan uhan, suurimmalla osalla heistä on niin paljon murheita henkilökohtaisessa elämässään, että maailman pahuuden pohtiminen jää toiselle sijalle. Historiallisten mullistustenkin keskellä ihmiset elävät arkeaan ihmissuhde- ja työasioidensa keskellä.

Kangastus 38 ei ehkä ole niin monipuolinen mestariteos kuin Westön aiemmat romaanit Missä kuljimme kerran ja Älä käy yöhön yksin. Se on kuitenkin takuuvarmaa Westöä. Juoni soljuu eteenpäin rauhallisesti, mutta kirja on silti kaukana tylsästä. Tuttuun tapaansa Westö viljelee romaanissaan viittauksia aikakauden kulttuuriin ja urheiluun. Kirjaa lukiessa todella matkaa vuoteen 1938.

Pipsa Öhman

Kirjoittaja on toimittaja MTV3 Uutisissa

Tämä blogi on jatkoa Maikkarin kirjallisuussivulle, josta löydät vanhempia kirja-arvosteluja. Lue arvioita täältä: http://www.mtv3.fi/uutiset/kirjat/arviot/

Kirja-arvioita voi seurata myös Facebookissa. Käy tykkäämässä MTV3 Kirjat -sivustoa.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme