Mainos
Mainos

Lukemattomia kirjoja

Mielipiteet

Ylihetero sikapossukerho

Auringon ydin - Johanna Sinisalo

Arvio: Joonas Lepistö

Luettuani kirjaa kymmenen sivua saan fiksit. Niin saa kirjan päähenkilökin koko kirjan ajan. Fiksit, kovat nousut, saa chilistä, joka on yhtä koukuttavaa ja yhtä haluttua kuin kokaiini nykyajan maailmassa. Johanna Sinisalon uutuus Auringon Ydin kertoo Suomen Eusistokraattisesta Tasavallasta vuosina 2016 - 2017. Kaikki, mistä ihmiset saavat kiksejä, on kielletty. Chilikin, tietysti.

Eusistokratia on pitkälle viedyn, järjestelmällisen politiikan tulos. Nainen on koiraa alempi otus. Eläin, jolle voi tehdä, mitä vaan. Itse asiassa, jos masko (miehen nimi eusistokratiassa) ei käytä eloista (parittelumarkkinoille kelpaavan naisen nimi eusistokratiassa) hyväkseen, hän on epäilyttävä ja terveysviraston persot virkamiehet janoavat moisia epäihmisiä äkisti tilille teoistaan - tai teottomuuksistaan.

Tasavallan suunta muuttui Beljajevin koiriin kohdistuneista domestikaatiokokeista, joissa koiria on pyritty jalostamaan mahdollisimman kilteiksi ihmisille. Kirjailija Sinisalon mielikuvitus laajensi Beljajevin kokeet koskemaan naissukupuolta - muutamassa sukupolvessa naisesta kuoriutui heikkoälyinen eloi: naaras, joka tottelee miehen jokaista pyyntöä, tai tarkemmin, tekee pyynnöt etukäteen - pyytämättä. Sinisalo sai Beljajevista idean kirjaansa. Beljajevin koirakokeet ovat totta. Niistä voi lukea vaikkapa Tiina Raevaaran tietokirjasta Koiraksi ihmiselle (Teos 2011).

Beljajevin urotyöt eivät ole saavuttaneet Eusistokratiassakaan lakipistettään, sillä pieni osa naisista syntyy yhä morlokeiksi, pariutumismarkkinoille kelpaamattomiksi yksilöiksi, eli liian fiksuiksi. Mitä paremmin morlokit eristetään markkinoilta, sitä vähemmän niitä syntyy.

Tässä kohtaa haluan viitata Suomen sterilisaatiolaista käytyyn keskusteluun eduskunnassa vuonna 1935. Sinisalon kirjassa on aiheesta suora lainaus Kotiliesi-lehdestä. Minäkin lainaan vähän: "Useimmat puheenvuorojen käyttäjistä esittivät edellä mainitun käsityksen "luokkalaista" samalla tehden väitteitä lain epäsiveellisyydestä ja luonnonlain vastaisuudesta. Huomaamatta jäi puhujilta kuitenkin, että koko nykyinen sivistyselämä pitkälle kehitettyine huoltoineen jo on jättänyt taakseen ajatuksen luonnonlaeista ja "luonnollisesta valinnasta" ihmisen keskuudessa. Yhteiskunta ei enää vapaudu heikoista yksilöistä luonnollisen itsesäilytysvaiston avulla, joka vaisto määrää heikomman väistymään vahvemman tieltä, ja sen vuoksi sen säilyäkseen täytyy turvautua muunlaisiin toimenpiteisiin ja tässä lähinnä heikkojen yksilöiden syntymisen ehkäisemiseen."

Kyseisen artikkeli avaa sitä ilmapiiriä, jossa Hitlerin Saksan läheisyys ja sen mielipideläsnäolo kuherteli myös päättäjien ja median keskuudessa. Kirjaa lukiessa tulee mieleen tuore uutisointi arabimaiden naisista. Esimerkiksi arabimaailman johtovaltiossa Egyptissä 99 prosenttia naisista joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi, eikä syyllisiä juuri koskaan saateta teoistaan vastuuseen. Näin kertoo brittiläinen Thomson Reuters -säätiön kyselytutkimus.

Niin kuin Egyptissäkin, kirja kertoo ennen kaikkea naisen selviytymisestä yliheteroiden sikapossukerhossa. Vaikka Sinisalon dystopia on varsin orwellilainen, se muistuttaa siitä, että demokratia, vaillinainenkin, on ihan kiva asia. Ja että mieheksi syntyminen on yhä liian eri asia kuin naiseksi syntyminen.

Joonas Lepistö

Kirjoittaja on toimittaja MTV Uutisissa

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme