Mainos

Li Andersson

Nettivieraat

Li Andersson: Eroon ilmaistyöstä ja kontrollista – työttömyysturvan järjestelmää ei saa monimutkaistaa entisestään

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi MTV:n Nettivieras-kolumnissa hallituksen suunnitelmaa pitkäaikaistyöttömien työkokeilusta.

***

Viime viikolla uutisoitiin siitä, kuinka “hallitus suunnittelee ilmaistyötä pitkäaikaistyöttömille”. Kyse on hallituksen kokeilusta, jossa kuntouttava työtoiminta korvataan työkokeilulla, jota voisi tehdä myös yksityisissä yrityksissä. Käytännössä se tarjoaa mahdollisuuden käyttää pitkäaikaistyöttömiä ilmaistyövoimana vielä nykyistä helpommin.

Tällaisista otsikoista on tullut valitettavan yleisiä tämän hallituskauden aikana. Hallituksen työvoimapolitiikka nojaa edelleen tavoitteeseen lisätä työn tarjontaa, eli tiukentaa työttömyysturvan ehtoja, vaikka suomalaisen työelämän ylivoimaisesti suurin ongelma on työn kysynnän, eli vapaiden työpaikkojen puute.

Hallitus typistää mielellään työttömyysongelman puhtaasti kohtaanto-ongelmaksi, käyttäen harhaanjohtavia lukuja vapaiden työpaikkojen ja työttömien välisestä suhteesta. Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sai kovaa kritiikkiä sanoessaan, että Suomessa olisi 100 000 vapaata työpaikkaa. Se ei pidä paikkaansa.

Arvioitaessa vapaiden työpaikkojen määrää tulee huomioida pitkän aikavälin tilanne. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 oli Suomessa keskimäärin vapaana noin 34 000 työpaikkaa. Viimeisten vuosien aikana vapaiden työpaikkojen määrä helmikuun lopussa on liikkunut 60 000 työpaikan paikkeilla.

Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 317 300 työtöntä työnhakijaa.

Työllistymistä edistävissä palveluissa kuten palkkatuetussa työssä, työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa sekä omaehtoisen opiskelun kautta opiskelemassa oli yhteensä 126 600 henkilöä. Hallitus on ylpeillyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän vähentymisestä, mutta samalla ovat jättäneet huomioimatta sen, että harva pitkäaikaistyöttömistä työllistyy. Kyseessä saattaa toisin sanoen olla tilastoharha, jonka taustalla on se, että yhä useampi pitkään työttömänä ollut lopettaa kokonaan työnhaun.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään hallituksen toimesta työttömyysturvan heikentämistä, sanktioiden lisäämistä ja työllisyyspalveluiden markkinoiden avaamista yksityisille yrityksille. Tämän politiikan taustalla on sekä pyrkimys supistaa julkista sektoria että ajatus työhaluttomista työttömistä.

Työttömyysjärjestelmä luo ongelmia

Hallitus näyttää unohtaneen, että juuri tällaista politiikkaa on Suomessa tehty jo pitkään. Suomalainen työttömyysturva on jo vahvasti vastikkeellista. Ylivoimaisesti suurin osa niistä yhteydenotoista, jotka minä kansanedustajana saan, koskee juuri TE-toimistojen päätöksiä sekä niitä ongelmia, joihin Suomen byrokraattinen ja monimutkainen työttömyysjärjestelmä johtaa.

Esimerkkejä on loputtomiin: nuori, joka armeijassa olon takia ei hakenut yhteishaussa huomasi menettäneensä oikeutensa työttömyysturvaan kokonaan. Nuori aikuinen teki oman alansa töitä puoli vuotta palkattomana harjoittelijana. Rakkauden perään toiselle paikkakunnalle muuttanut sai karenssia, koska irtisanoutui työstään entisellä paikkakunnalla. Käsitöitään myynyt freelancer tulkittiin päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tämän hallituskauden aikana ehtoja on tiukennettu entuudestaan: ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa on lyhennetty, omavastuuaikaa on pidennetty, työn vastaanottovelvollisuutta on tiukennettu, vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu, koeaikaa on pidennetty, irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty ja oikeutta määräaikaisen sopimuksen solmimiseen pitkäaikaistyöttömän kanssa on kevennetty.

Ammattitaitosuojaa on heikennetty ja peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on leikattu.

Lisää ehtoja, lisää monimutkaisuutta

Mitä enemmän uusia ehtoja työttömyysturvaan tuodaan, sitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee. Mitä monimutkaisemmaksi järjestelmäksi tulee, sitä enemmän tulee myös tapauksia, joissa työtön menettää oikeuden työttömyysturvaan oman aktiivisuutensa tai jonkun toisen mielivaltaiselta tuntuvan syyn takia. Silloin kasvaa sanktioiden ja karenssien määrä ja yhä useampi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ensisijaisten etuuksien sijaan.

Suomalainen työvoimapolitiikka kaipaa muutosta ja inhimillisyyyttä

Samaan aikaan kun hallitus suunnitteli kaikkien työttömien pakkohaastattelemista kolmen kuukauden välein, tokaisi eräs tuttu, että “jos sinne TE-toimistolle edes pääsisi silloin, kun on asiaa”. Tämä kuvastaa hyvin sitä todellisuutta, jossa tällä hetkellä eletään. TE-hallinnossa tehtyjen säästöjen seurauksena toimipisteitä on vähennetty, palveluita on keskitetty ja asiointi on siirretty nettiin.

Suomen työvoimahallinnossa on tällä hetkellä huomattavan paljon vähemmän henkilöstöä työttömien määrään nähden, kuin mitä on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Jotta työvoimaviranomaiset pystyvät tarjoamaan laadukasta ja henkilökohtaista palvelua kaikille, jotka sitä haluavat ja tarvitsevat, tulee niiden resurssit nostaa lähemmäs pohjoismaista tasoa. Tämä tarkoittaisi nykytilanteessa vähintään 50–100 miljoonan euron välitöntä lisärahoitusta.

Vasemmistoliiton mielestä lähtökohdaksi pitää ottaa sen, että jokainen työtön työnhakija saa ja että hänellä on oikeus henkilökohtaiseen neuvontaan TE-toimistossa, pakkohaastattelujen sijaan.

Työttömien joukko on moninainen ja koostuu eri tarpeita ja osaamisia omaavista ihmisistä. Hallituksen esittämä työnhakuvelvoite, jossa työtön kuin työtön joutuu lähettämään yhden työhakemuksen jonnekin viikossa, teettää vain hirveästi turhaa työtä niin työnhakijoille kuin työnantajille, jos kaikki velvoitetaan hakemaan töitä joihin ei ole halua vain säilyttääkseen oikeuden työttömyysturvaan.

Sellaiset mallit eivät huomioi ihmisten eri taustoja ja tavoitteita työnhaulle. Suomessa on valtavasti eri taustoista tulevia työttömiä työnhakijoita, joilla on erilaisia koulutustaustoja ja työkokemuksia. Moni käyttää aikaansa juuri omaa koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan työn löytämiseen ja haluaisi saada juuri siihen tukea ja ohjausta.

Ilmaistyöstä palkkatuettuun työhön

Vuoden 2015 loppupuolella oli ensimmäinen kerta Suomessa kun palkattomissa työllistämistoimenpiteissä olevien määrä oli suurempi kuin palkallisissa toimenpiteissä olevien. Tämä kertoo isosta painopisteen muutoksesta suomalaisessa työvoimapolitiikassa, josta kaikki eivät välttämättä ole tietoisia.

Palkkatuetussa työssä työtön saa työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan, ja työnantaja saa taloudellisen hyvityksen työttömän työllistämisestä. Se on inhimillisempi vaihtoehto työkokeilulle, jossa työtön liian usein suorittaa tavanomaisia työtehtäviä Kansaneläkelaitoksen maksamalla yhdeksän euron päiväkorvauksella.

Myös kuntouttavaa työvoimatoimintaa käytetään usein väärin. Sen idea oli alun perin sisältää myös sosiaalista ohjausta ja sosiaalihuoltoa ja olla kohdennettu erityisesti sellaisille työnhakijoille joilla syystä tai toisesta oli alennettu työkyky. Valitettavan usein kuulee myös kuntouttavaa työtä käytettävän ilmaisen työn teettämiseksi.

Vasemmistoliiton mielestä palkkatuen määrärahoja tulee korottaa välittömästi 100 miljoonalla eurolla ja tämän jälkeen lisätä asteittain tarpeen mukaan. Kolmannen sektorin palkkatuen rajoitukset pitää poistaa. Palkkatukea tulee kehittää suuntaan, joka kannustaa nykyistä enemmän vaikeasti työllistyvien ja vastavalmistuneiden palkkaamiseen.

Norminpurkutalkoot työttömyysturvaan

Työttömyysturvan normiviidakko aiheuttaa liian usein tilanteita, joissa työtön työnhakija oman aktiivisuuden takia voi menettää oikeutensa työttömyysturvaan. Keikkatöiden tekeminen on vaikeaa jos saadut tulot ylittävät työttömyysturvan suoja-osan, itsensätyöllistäjä joutuu miettimään minkä verran voi tehdä töitä ilman, että tulee tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi ja opiskelua toivova voi joutua pettymään TE-toimiston käyttämään harkintaan.

Vasemmistoliiton mielestä norminpurkutalkoot tulee aloittaa työttömyysturvan pykäläviidakosta. Kohtuuttomista ja epätarkoituksenmukaisista sanktio- ja valvontatoimista tulee luopua. Esimerkiksi kaavaillun kaltainen työttömien työnhakuaktiivisuuden kontrollointi ja epämääräisin perustein asetettavat karenssit ovat sekä nöyryyttäviä että epätarkoituksenmukaisia.

On luotava ennakkopäätösjärjestelmä, jonka kautta työttömät voisivat saada sitovan etukäteispäätöksen siitä, kuinka esimerkiksi osittainen työskentely vaikuttaa heidän työttömyyspäivärahaansa ja muihin etuuksiinsa. Se antaisi enemmän oikeusvarmuutta niille työnhakijoille, joilla on mahdollisuutta tehdä keikkatöitä.

Työttömien omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla tulee helpottaa ja työttömyysturvan tarveharkinnasta heidän kohdallaan luopua. Työttömälle työnhakijalle pitää sallia myös sivutoiminen opiskelu, jos tämä on työmarkkinoiden käytettävissä.

Itsensätyöllistäjiä tukisi työttömyysturvan yhdistelmävakuutus, jolloin itsensätyöllistäjä voisi vakuuttaa samanaikaisesti sekä työntekijä- että yrittäjälähteistä saamansa tulot. Palkansaajakassan jäsen voisi ottaa lisävakuutuksen esimerkiksi toimeksiannon kautta saatuja yrittäjätuloja varten, ja yrittäjä voisi vakuuttaa yrittäjäkassassa myös palkkatulojaan.

Tämän lisäksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa tulisi korottaa 500 euroon, mikä koskee palkkatulojen lisäksi myös kaikkia muita tulomuotoja. Nykyinen 300 euron suojaosa on selvästi vaikuttanut työntekoa lisäävästi, ja rajan korotuksella olisi oletettavasti saman kaltainen vaikutus. Uudistuksen nettokustannukset valtiolle arvioidaan noin 60 miljoonaksi euroksi vuodessa.

Mistä rahat?

Tässä kirjoituksesta esitetyt lisämäärärahatarpeet ovat yhteensä 260 miljoonaa euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi maakuntauudistuksen yhteydessä toteutettava ansiotuloverotuksen ylimääräinen keventäminen. Sillekin rahalle olisi parempaa käyttöä työttömille suunnattujen palveluiden parantamiseksi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot