Mainos
Mainos

Petteri Orpo

Nettivieras

Petteri Orpo: Suomi tarvitsee monipuolista kielitaitoa kansainvälisessä politiikassa: ”Mitä tiukempi neuvottelutilanne, sitä enemmän kielitaidon merkitys korostuu”

Matkustin eilen Brysseliin Euroopan kansanpuolueen johtajien huippukokoukseen. Kokoukseen osallistuivat esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel, Irlannin pääministeri Leo Varadkar ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Oli hienoa vastaanottaa uutinen Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisesta Helsingissä kesken kokouksen. Eurooppalaiset ystävämme olivat erittäin kiinnostuneita tapaamisesta ja sen järjestelyistä. Tapaamisen järjestäminen Suomessa on osoitus Suomen ja erityisesti tasavallan presidentti Niinistön vaikuttamistyöstä maailmalla.

Meidät tunnetaan ja meihin luotetaan. Tapaamisen järjestäminen Suomessa on osoitus osaamisestamme ja siitä, että rakennamme luottamusta. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen osaamisen perusta ja yksi menestystekijöistä on vahva kielitaito.

"Meillä ei ole varaa olla osaamatta useita kieliä"

Me Suomessa puhumme harvinaista kieltä, joka ei ole sukua maailman valtakielille. Meillä ei ole varaa olla osaamatta useita kieliä. Emmehän emme muuten tulisi maailmalla ymmärretyksi ja kuulluksi. Kansainvälisiä tehtäviä ja neuvotteluita on mahdotonta hoitaa, ellei kollegojen kanssa pysty keskustelemaan luontevasti ilman tulkkeja. Mitä tiukempi neuvottelutilanne on, sitä enemmän kielitaidon merkitys korostuu niin maailmanpolitiikassa, -kaupassa kuin muussakin vuorovaikutuksessa.

Vahva ja monipuolinen kielitaito on helpointa kerryttää, kun kielten opiskelun aloittaa mahdollisimman varhain. Enemmistö lapsista Suomessa on tähän mennessä aloittanut vieraan kielen opiskelun kolmannella luokalla eli noin 9-vuotiaana.

Osa kunnista on hyödyntänyt kielten opetuksen varhentamisen mahdollisuutta, eli joissakin kunnissa ja kouluissa vieraan kielen opiskelun on voinut aloittaa jo ensimmäisellä tai toisella luokalla. Hallitus on tukenut varhentamista myös kielten opetuksen kärkihankkeella.

Lisää tunteja peruskouluun

Kevään kehysriihessä hallitus päätti, että varhaisempi kielten opetus koskee kaikkia syksyllä 2019 aloittavia ekaluokkalaisia. Halusimme taata kaikille lapsille mahdollisuuden aloittaa vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisestä luokasta lähtien.

Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu tulee jatkossa alkamaan viimeistään peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Muutos ei ole pois muiden oppiaineiden opetuksesta, sillä samassa yhteydessä peruskoulun vähimmäistuntimäärää lisätään. Tätä varten varasimme 12 miljoonan euron lisämäärärahan. Opetus tulee olemaan ikä- ja kehitystasolle sopivaa, eli leikkiä, laulua ja arkiaskareissa oppimista.

Minä olen todella tyytyväinen tähän päätökseen! Päätös lisää lasten yhdenvertaisuutta, sillä se tekee mahdolliseksi saada varhaista kielten opetusta asuinalueesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Päätös myös vähentää painetta paikalliseen kouluvalintaan, kun kielten opetuksen aloitus on sama kaikissa kouluissa. Jokaisen perheen on jatkossakin voitava luottaa, että lähin koulu on paras koulu.

Pelkkä englannin osaaminen ei riitä

Meidän aikuisten täytyy kannustaa lapsia ja nuoria valitsemaan monipuolisesti erilaisia kieliä, sillä kielten osaamisesta on valtavasti hyötyä. Kielitaidolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia myös muuhun oppimiseen. Kielten osaamisessa ei ole kyse pelkästään kieliopista, vaan kulttuurien, tapojen ja maailmankuvien ymmärtämisestä.

Pelkkä englannin osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme myös muiden kielten kuten espanjan, ranskan, saksan, arabian, venäjän sekä Kiinassa ja Intiassa puhuttujen kielten ja kulttuurien osaamista. Kielitaito on yksi keskeinen elementti siinä, että Suomi ja suomalaiset menestyvät kansainvälisesti myös tulevaisuudessa.


Nettivieraat: Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme