Mainos
Mainos

HS-kirjan lähteet: Aarnio mestaroi kotiinsa tehdyn kranaatti-iskun loppuhuipennuksen itse

Tuoreessa Keisari Aarnio -kirjassa kerrotaan seikkoja, jotka kyseenalaistavat tietoja huumepoliisi Jari Aarniota vastaan tehdystä epäonnistuneesta kranaatti-iskusta.

Asia ilmenee Helsingin Sanomien julkaisemasta kirjan luvusta, joka avaa kranaatti-iskun tutkintaa. Oletettu isku tehtiin vuonna 1996 ennen kuin Jari Aarniosta tuli Helsingin huumepoliisin päällikkö.

Julkaistusta luvusta esimerkiksi ilmenee, että tapaus jäi aikanaan ihmetyttämään useita poliiseja. Tapauksen esitutkintaa kuvaillaan kirjan luvussa "oudoksi". Esimerkiksi Helsingin huumepoliisi alkoi kirjan mukaan itse tutkimaan tapausta ja Aarnio tiesi kirjan mukaan koko ajan missä mentiin.

Aarnio oli jutussa asianomistajana. Hän kertoi kuulleensa takapihalta liikkumisen ääniä, menneensä sukkasillaan ulos, nähneensä savuavan esineen ja leikanneensa sen palavan sytytyslangan poikki oksasaksilla. Aarnio sai oikeudessa korvauksia 35 000 markkaa eli vajaat 6 000 euroa.

Poliisi otti pari päivää ennen iskua kiinni miehen, jonka yksi tuomituista kertoi esitutkinnassa värvänneensä kranaatin viejäksi. Poliisi teki myös kotietsinnän miehen asuntoon, jonne kranaatti oli värvääjäksi ilmoittautuneen mukaan jäänyt poliisien kyläilyä edeltävänä päivänä eteisen hattuhyllylle.

Värvätyksi väitetty ei saanut jutussa tuomiota. Helsingin huumepoliisin rikosylikonstaapeli kertoi nähneensä hänet iskuiltana Kontulassa. Lisäksi esitutkinnassa värväyksestä kertonut mies perui oikeudessa puheensa. Kranaatin viejä jäi hovioikeudessa selvittämättä.

Kotietsinnän, mahdollisen kiinnioton ja mahdollisten takavarikkojen papereita ei löytynyt, vaikka Helsingin poliisi ja Poliisihallitus etsivät niitä vuonna 2016 Helsingin Sanomien tietopyynnön takia.

"Aarnio sai verivihollisensa telkien taakse"

Kirjassa kerrotaan, että vuoden 2013 jälkeen "kaikkiaan viisi entistä huumepoliisia on myöntänyt HS:lle kuulleensa, että kranaattikoplan suunnitelma paljastui poliisille ennen iskua ja Aarnio hoiti itse loppuhuipennuksen." Kirjassa ei kuitenkaan kerrota tarkemmin, miten tämä olisi tapahtunut. 

Kirjassa kirjoitetaan, että " Palkaksi hän (Aarnio) sai gloriaa – ja verivihollisensa Raimo Tienhaaran telkien taakse."

Aarnio otettiin syksyllä 2013 kiinni ja vangittiin epäiltynä törkeistä huumerikoksista.

"Tuomio rikoksesta, joka ei ollut tekohetkellä rikos"

Kirjan ovat kirjoittaneet Helsingin Sanomien toimittajat Susanna Reinboth ja Minna Passi. Kaksikko on ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajiksi Aarnio-uutisoinnistaan.

– Jos kranaatti-iskusta tuomitut kahdeksan miestä eivät vieneet suunnitelmaa loppuun, he ovat saaneet tuomion rikoksesta, joka ei tekohetkellä ollut rikos. Siihen aikaan rikoksen valmistelua ei ollut laissa säädetty rangaistavaksi teoksi, Passi ja Reinboth kirjoittavat.

Helsingin hovioikeus tuomitsi viime vuonna Aarnion kolmen vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä petoksesta ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Lisäksi hänet on tuomittu huumerikoksista käräjillä 10 vuoden vankeuteen. Huumetuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Aarnio vaikenee

Lehden mukaan Jari Aarnio ei ole halunnut kommentoida kranaattijuttua eikä kirjaa. STT tavoitti Aarnion asianajajan, mutta hän ei saa vankilassa istuvaan Aarnioon yhteyttä, sillä on sunnuntai.

Helsingin poliisi ei kommentoi tapausta tänään. Helsingin poliisin viestintäjohtaja ylikomisario Juha Hakola epäilee, että tapaukseen otettaisiin myöhemminkään kantaa.

Hän sanoo, että hänen korviinsa ei ole tullut sellaista, mitä lehdessä tänään kuvattiin.

– Minulta ei ole koskaan kukaan kysynyt, epäilenkö sitä tutkintaa, sanoo Hakola. Hän kertoo itse olleensa kranaatti-iskun tutkinnan aikaan virkavapaalla opettajana poliisikoulussa.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme