Mainos
Mainos

Rikostoimittajan kommentti: "En muista, ei tule mitään mieleen" – Miksi poliisien muisti pettää kuulusteluissa?

Poliisit eivät pidä siitä, että heidän työasioidensa epäselvyyksiä pengotaan, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.  


Näitä esimerkkejä on viimeisen kymmenen vuoden ajalta useita huumepoliisin vinkkimiesjutusta epäiltyjen rekisteriin ja Aarnion huumejutusta tietolähdevyyhtiin. Muitakin riittää.

Tyytymättömyys näkyy siinä, että poliisimiehet valittavat herkästi kohtelustaan, tekevät kanteluja oikeusasiamiehelle sekä vaikenevat tai antavat vältteleviä vastauksia kuulusteluissa. Toimivat kuten ammattirosvot.

Tämä toistuu poliisirikostutkinnasta toiseen.

Poliisin menetelmiä ei saisi tutkia

Taustalla on ajatus siitä, ettei poliisin työtapoja tai menetelmiä saisi tutkia. Se kaiketi koetaan niin henkilökohtaisena kuin ammattitaidon loukkauksina.

Kyllä poliisit tietävät miten poliisityötä tehdään, eikä se kuulu kenellekään. Kaikkein vähiten sellaiselle, joka voi kyseenalaistaa asiat. Tätä vielä vahvistaa yhä syvenevä poliisitoiminnan salassapito.

Tietysti taustalla voi myös olla halu salata omat virheet tai jopa rikokset.

Epäkohtien esiintuomista pidetään pahana

Tiistaina alkaneen tietolähdevyyhdin oikeuskäsittelyn jälkeen syyttäjä Harri Tiesmaa totesi toimittajille jopa, ettei poliisissa ole niin sanottua pilliinviheltäjä eli whisteblower-kulttuuria. Epäkohtien esiintuomista pidetään pikemminkin pahana kuin hyvänä.

Kova lausunto. Tosin ei sitä taida olla syyttäjälaitoksessakaan, kun yksikään syyttäjä ei oma-aloitteisesti tuonut esiin entisen valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen bisnesepäselvyyksiä, vaikka siitä laajasti tiedettiin. Nissisen erottamiseen päätynyt tutkinta alkoi lehtijutusta.

Luottamus siihen, että poliisissa osataan ohjata ja valvoa tätä salaista toimintaa ei suoraan sanoen näiden oikeusjuttujen jälkeen ole kovin korkealla. Toki asioita on yritetty korjata.

Tietolähdevyyhdissä on syytteessä käytännössä koko linjaorganisaation värisuora huumepoliisin tietolähdetoiminnan valvojasta ex-poliisiylijohtajaan. Kaikki ovat syyttäjän mielestä tehneet väärin.

Jännite selvä

Jännitteet olivat selvästi ilmassa tiistain istunnossa, vaikka kyse oli vasta valmistelusta, jossa itse asiaa ei pitäisi käsitellä lainkaan.

Erikoisen kymmenminuuttisen aikana käräjäoikeuden puheenjohtaja Marjatta Berg tivasi syytteiden syvintä ydintä tai kuten hän asian muotoili: omenan sisusta.

Puheenjohtaja ja syyttäjä Tiesmaa keskustelivat siitä, miten poliisin tiedottajan pitäisi menetellä, kun hän haluaa antaa tietoja. Voiko ensin antaa tiedot ja sitten ilmoittaa, ettei halua tietolähderekisteriin vai tarkoittaako tietojen antaminen sitä, että sen jälkeen päätyy rekisteriin automaattisesti.

Pitkä ja värikäs väittely sai paikalla olleet puolustusasianajajat hymyilemään.

Jutun toinen keskeinen seikka nivoutuu tietolähdetoiminnasta annetun lain, määräysten, ohjeiden ja käsikirjojen ristiriitaan tai siihen, ettei niitä ole ylipäätään annettu.

Tiedotusvälineiden haastattelussa syyttäjä Tiesmaa piti ohjeita selkeinä ja yksiselitteisinä. Seuraavaksi hän nimesi väitteet siitä, että tietolähteet olisivat kieltäytyneen rekisteristä, hätävalheiksi.

Tällainen ei ainakaan pienennä sitä poliiseissa palavaa liekkiä, jonka mukaan heidän asioihinsa sekaantuminen on väärin.

Yhdessä asiassa syyttäjä Tiesmaa oli aivan varmasti oikeassa. Haastattelun päätteeksi syyttäjä murjaisi toimittajalle, että hänen elämässään tulee seuraavaksi joulu.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme