Mainos
Mainos

Syyttäjä sarjahukuttajan tuomiosta: Vainoajat saadaan vastuuseen vuosienkin päästä

Sarjahukuttamisjutun syyttäjät ovat tyytyväisiä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ratkaisuun.

– Tässä oli poikkeuksellisen hankala näyttö kun jouduttiin arvioimaan ihmisten muistikuvia vuosien päähän. Käräjäoikeus on kuitenkin kolmen ammattituomarin voimin purkanut näytön ja tullut meidän kanssamme samaan lopputulokseen, summaavat kihlakunnansyyttäjät Jouni Peiponen ja Seppo Tiittanen.

Henkirikoksissa ja niiden yrityksissä toistui pitkälle sama kaava.

Puolustuksen mukaan kyse oli tapaturmista. Syyttäjät pystyivät kuitenkin poliisitutkinnan perusteella rakentamaan näytön, että vastaaja toimi tahallisesti. Käytettävissä oli esimerkiksi asianosaisten tuoreita havaintoja tekohetkiltä.

– Käräjäoikeus sulki pois muut vaihtoehdot, lähinnä muut tekijät. Oikeus päätyi syyttäjien kannalle, että tuomittu toimi pääsääntöisesti tahallisesti, Tiittanen perustelee.

Jutussa oli kosolti poikkeuksellisia piirteitä ja kihlakunnansyyttäjä Tiittanenkin myöntää, että tapaus jää virkauralta varmasti muistiin.

– Tärkeintä on, että olemme pystyneet osoittamaan rikosvastuun.

Pelastamatta jättäminen henkirikos

Tiittanen huomauttaa, että syytekohdat sisältävät monia merkittäviä ratkaisuja. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee laiminlyönnistä johtuvan henkirikoksen, käytännössä tapon.

– Yhdessä syytekohdassa oikeus katsoi meidän tapaamme, että pelastamatta jättäminen oli tahallista. Tällaisesta ei ole Suomessa yhtään oikeustapausta korkeimmasta oikeudesta ja hovioikeudestakin vain yksi.

Kihlakunnansyyttäjä Tiittasen mukaan harvinainen juttu on esimerkki myös siitä, että kiusaajat ja vainoajat saadaan kiinni ja vastuuseen teoistaan vielä vuosienkin jälkeen.

– Tässä oli henkirikossyyte eikä uusi vainoamispykälä soveltunut tähän, mutta jutussa on paljon vainoamiseen liittyviä piirteitä. Mielestäni uusi pykälä tulee olemaan hyvä työkalu, Tiittanen sanoo.

Hovioikeus päästi vapauteen

Paikkakunnalla hukkumisia pidettiin aluksi tapaturmina eikä niitä osattu yhdistää toisiinsa. Ensimmäisen vaiheen esitutkintakin päättyi lähinnä tästä syystä.

Kaksi vuotta sitten keväällä Keskusrikospoliisi otti kuitenkin yhteyttä syyttäjiin ja juttu avattiin uudelleen.

– Kävimme muutamia neuvotteluja ja olimme yhtä mieltä siitä, että tutkinta on syytä käynnistää uudelleen.

Monia on ihmetyttänyt myös se, että syytetty sai vastata erittäin raskaisiin henkirikossyytteisiin vapaudesta. Siihen oli Tiittasen mielestä kuitenkin selkeät syyt.

– Käräjäoikeus piti vastaajaa vangittuna pari kuukautta, mutta hovioikeus päätti äänin 3-0 vapauttaa hänet valituksen perusteella.

Siinä vaiheessa tutkinnanjohtaja ei pystynyt vielä esittämään riittävästi todennäköisiä syitä vangitsemisen jatkamiseen.

Tiittasen mielestä hovioikeuden ratkaisu oli muodollisesti oikein.

– Mutta poikkeuksellista oli, että vastaaja oli vapaana, Tiittanen sanoo.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme