Mainos
Mainos

Ylilääkäri pitää Imatran veritekoja poikkeuksellisina: "Olisi voinut käydä huonomminkin"

Imatralla tapahtunut järkyttävä kolmoismurha on monella tapaa hyvin poikkeuksellinen, arvioi psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikön ylilääkäri.

– On hyvin poikkeuksellista, että julkisella paikalla lähdetään ammuskelemaan, oikein siinä tarkoituksessa, että halutaan tappaa. Olisi voinut käydä vieläkin huonommin, jos hänellä olisi ollut enemmän patruunoita mukana. Nyt uhriluku jäi kolmeen, ylilääkäri Alo Jüriloo arvioi Huomenta Suomen haastattelussa.

Jüriloon mukaan Imatran kaltaisista järkyttävistä tapauksista pitää ottaa opikseen. Hänen mukaansa olisi hyvä pohtia, voisiko esimerkiksi väkivaltarikoksesta tuomituille tai riskiryhmään kuuluville antaa jotain velvotteita.

– Velvoitteet ovat nimenomaan se asia, joka meiltä tällä hetkellä puuttuu. Tällä hetkellä kaikki on vain vapaaehtoista eli jos ihminen ei halua ottaa apua vastaan, häntä ei voi oikein velvoittaa mihinkään.

Valvontatoimenpiteitä lisättävä

Jüriloo kertoo Islannissa käytössä olevasta mallista, jolla on pureuduttu niin sanotusti riskiryhmään kuuluvien henkilöiden uusintarikollisuuden estämiseen.

– Heillä otetaan rikollisilta allekirjoitus, joka edellyttää suhteiden katkaisemisen jengiin. Jos katkaisee siteet rikollisuuteen, se on edellytys koevapauteen pääsemiseksi. Voidaan myös velvoittaa terapiaohjelmaa tai lääkehoidon vastaanottamista, esimerkiksi antabus-hoitoa, jotta alkoholin käyttö pysyy hallinnassa. 

Vaikka valvontatoimenpiteiden lisääminen voisi olla haastavaa, olisi sitä ylilääkärin mukaan hyvä kokeilla.

– Ainakin sitä pitäisi yrittää. Eihän me voida sataprosenttisesti taata mitään ja ihmistä koko ajan valvoa, mutta se, että yhteiskunta kohdistaa tietynlaista kontrollia on aina parempi kuin ei mitään. Esimerkiksi antabuksen voi antaa valvotusti kerran viikossa.

– Meidän täytyy realistisesti nähdä se, että meillä on enemmän ihmisiä, joilla on riskitekijöitä väkivaltaisen käytöksen ja sen uusiutumisen suhteen. Meidän täytyy tunnistaa korkean riskiryhmän henkilöt paremmin ja kohdistaa nimenomaan heihin sitä tukea, Jüriloo sanoo.

Imatran tapauksessa 23-vuotiaalla murhaepäillyllä on väkivaltarikostaustaa ja hänelle on tehty aiemmin mielentilatutkimus.

Jüriloon mukaan hänelle tullaan todennäköisesti tekemään uusi mielentilatutkimus. Suomessa mielentilatutkimus on perusteellinen, ja se kestää kaikkineensa noin kaksi kuukautta.

– Ajan kuluessa voi tapahtua monia asioita. Asia selvitetään joka tapauksessa perin pohjin, Jüriloo arvioi.

Apua on vaikea tarjota, jos sitä ei halua

Imatra sijaitsee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella, jossa on käytössä mielenterveysasioissa matalan hoitoon pääsyn kynnys.

– Esimerkiksi päivystysluontoiseen, erikoissairaanhoitotasoiseen mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee 24 tuntia vuorokaudessa, yhden numeron takaa koko maakunnan alueelta. Ei tarvitse lähetettä, eikä joudu jonoon. Hoitoon pääsee nopeasti, Eksoten perhe- ja työelämäpalvelujen johtaja Tiina Kirmanen sanoo.

Vaikka apua on tarjolla, sitä on vaikea antaa sellaiselle, joka ei halua ottaa sitä vastaan.

– Mikään järjestelmä ei välttämättä tavoita ihmistä, jos ihmisellä itsellä ei ole halua ja motivaatiota hakea hoitoa, Kirmanen sanoo.

Kirmasen mukaan viranomaisten tulisi oppia tunnistamaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat, jotta Imatran kaltainen järkyttävä tapaus voitaisiin jatkossa estää.

– On oltava sovitut toimintamallit siihen, miten toimitaan, jos huomaa riskin. Pitää tunnistaa ihmiset, jotka ovat pudonneet ja ulkona tästä systeemistä. Mutta silti nostaisin tässäkin asiassa esille, että tärkeintä on estää putoaminen ja opettaa tunnistamaan huomattavan paljon varhaisemmin syrjäytymisen merkit, suorastaan jo siellä päiväkodeissa, Kirmanen toteaa.


Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme