Mainos
Mainos

Aho torjuu pikaisen Emu-jäsenyyden

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Esko Aho ei halua Suomen liittyvän talous-ja rahaliitto Emun kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten maiden joukossa. Ahon mielestä keskustan tulisi tehdä tällä tavoin muotoiltu kielteinen päätös Emuun osallistumisesta syyskuun lopun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Se on kutsuttu koolle määrittelemään puolueen Emu-kanta.

Aho kertoi oman näkemyksensä Rovaniemellä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Hän arvosteli pääministeri Paavo Lipposta aikeista viedä Suomi kritiikittömästi ja mitään ehtoja asettamatta rahaliittoon.

Aho ihmetteli, mikä olisi se erityinen syy, joka estäisi Suomea tekemästä Emusta samoja johtopäätöksiä kuin sosialidemokraattien johtamat Ruotsi, Tanska ja Britannia. Hän torjui myös näkemykset siitä, että Emu olisi turvallisuuspoliittinen hanke tai että Suomi jäisi jollain tavoin sivuun EU:n päätöksenteosta jättäytymällä Emun ulkopuolelle.

Ahon mukaan keskustan on tehtävä uskottava, kestävä ja asiaperusteista lähtevä Emu-kannanotto. Siihen eivät saa vaikuttaa hallituspoliittiset kuviot tai puolueen kannatukseen liittyvät seikat.

Keskustan johdossa perustellaan kielteistä Emu-kantaa sillä, että rahaliitosta on tulossa suppea. Kun Suomen kannalta olennaiset kilpailijamaat eivät ole lähdössä rahaliittoon, jäävät haitat selkeästi hyötyä suuremmiksi. Kansallinen talouspolitiikkakaan ei puolueen näkemyksen mukaan ole edesauttanut pärjäämistä Emu-oloissa.

Väyryseltä tiukempi ei

Keskustan tulevan Emu-kannanoton kiistakysymys saattaa jatkossa kiteytyä siihen, pitäisikö puolueen vastustaa Emuun menoa ensimmäisten maiden joukossa vai ottaa heti ehdottoman kielteinen kanta koko hankkeeseen.

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tiukan kielteisen kannan takana. Hänen mielestään on kiistanalaista ja harhaanjohtavaa puhua ensimmäisestä vaiheesta, kun on mahdollista, ettei toista vaihetta tule lainkaan.
-Jos Pohjoismaat Suomi mukaanlukien jäävät rahaliiton ulkopuolelle, siitä saattaa tulla hyvinkin pysyvä olotila, Väyrynen ennustaa.

Hänen mielestään puoluejohdon toivoma yksimielinen ja puoluetta yhdistävä Emu-kanta on mahdollinen, mutta se edellyttää "riittävän tiukkaa muotoilua". Väyrynenkään ei kuulu niihin keskustan poliitikkoihin, jotka pelkäävät kielteisen Emu-päätöksen suistavan puolueen hallitusraiteilta mahdollisesta vaalivoitosta huolimatta.
-Keskustan ei pidä lähteä taktikoimaan vastoin omia periaatteita ja oman väen mielipiteitä, vaan ottaa se kanta, joka on meidän mielestämme oikea ja Suomen edun mukainen, Väyrynen varoittaa.

Hän lupaa osallistua ennen puoluekokousta julkiseen keskusteluun kannanoton muotoilusta. Väyrynen hävisi kevään puoluevaltuuskunnan kokouksen yhteydessä päätöksenteon aikataulua koskevan kiistan. Hän olisi halunnut puoluekokouksen ajankohdaksi kesäkuun, jotta keskustan näkemys Emusta olisi muotoiltu ennen Suomen ja Ruotsin sosialidemokraattien kannanottoja.

Väyrynen on edelleen sitä mieltä, että merkittävä osa keskustan vaikutusmahdollisuuksista on mennyt päätöksenteon lykkäämisen vuoksi. Hän pelkää, että Emu-ratkaisu tehdään eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä.
-Silloin päätöksen purkaminen nousee väistämättä esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja mahdollisesti myös presidentinvaalien yhteydessä. Talous- ja rahaliitosta on täysin mahdollista erota niin kauan kuin meillä on oma valuutta vuoteen 2002 saakka, Väyrynen suunnittelee.

Emu-kantaan kytketään kansallinen paketti

Keskustan odotettavissa oleva Emu-kanta perustuu pitkälti kansanedustaja Mauri Pekkarisen selvitystyöhön. Pekkarisen työryhmä päätyi keväällä näkemykseen, jonka mukaan Suomen näkökulmasta katsoen suppeaan Emuun ei ole syytä lähteä.

Pekkarisen mielestä "koskaan ei"-kanta ei ole perusteltu. Jos Britannia, Tanska ja Ruotsi menisivät rahaliittoon muiden mukana, niin Suomen jääminen ulkopuolelle olisi suuri riski. Pekkarinen odottaa puoluekokouksen myös linjaavan, millaista politiikkaa Suomen tulisi harjoittaa Emun ulkopuolella muiden ns. pohjoismaisen blokin maiden kanssa.

Kannanotossa pitäisi lisäksi varautua siihenkin vaihtoehtoon, että hallitus vie Lipposen tavoittelemalla tavalla Suomen rahaliittoon ensimmäisten maiden joukossa. Molemmissa tapauksissa keskusta vaatii alueellista ja sosiaalista tasoittelua.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme