Mainos
Mainos

EBRD: Kosovon avustaminen suunniteltava huolellisesti

Kosovon kriisin tuhojen laajuudesta on ensin saatava nykyistä tarkemmat arviot, ennen kuin jälleenrakennusurakasta ja sen kustannuksista aletaan neuvotella, varoitti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n pääjohtaja Horst Köhler tänään Helsingissä.

Suomessa vieraillut Köhler painotti myös, että työnjaon eri avunantajien välillä on oltava erittäin selvä, ettei avustushanke takerru byrokratiaan ja koordinaatiovaikeuksiin. Köhlerin mielestä hätiköidysti esitetyt arviot rahamääristä ja tarpeista voivat kostautua.
-Vaarana on, että luodaan ylisuuria odotuksia, Köhler sanoi.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö sanoi olevansa asiasta pitkälti samaa mieltä Köhlerin kanssa. Hän ei halunnut ryhtyä arvioimaan kuinka suureksi Suomen rahoitusosuus Kosovon jälleenrakennuksesta tulee nousemaan. Kosovon jälleenrakennuksen koordinaatiota ja työnjakoa käsitellään ensi viikon tiistaina Brysselissä, jolloin kokoontuu korkean tason johtoryhmä. Jäseninä on EU:n komission, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston, EBRD:n, YK:n ja suurimpien rahoittajamaiden, G-7:n valtiovarainministerit. Niinistö on mukana EU:n puheenjohtajamaan edustajana.

Köhler toivoi kokouksen luovan selkeät säännöt työnjaolle ja johdolle. Hän ennakoi, että myös EBRD tulee osallistumaan aktiivisesti Länsi-Balkanin jälleenrakennukseen ja talouden kehittämiseen lähivuosina. Rahasummista hän ei halunnut puhua, mutta pankilla on jo nyt tälle ja kahdelle tulevalle vuodelle katsottuna useita toteuttamiskelpoisia hankkeita alueella, tälle vuodelle noin 100 miljoonan euron eli noin 600 miljoonan markan edestä.

Jugoslavia on poikkeus. Liittovaltio ei ole EBRD:n jäsen, eikä Köhler pitänyt todennäköisenä, että EBRD kovin nopeasti ryhtyy rahoittamaan jugoslavialaisia hankkeita. Kosovossa voidaan toimia naapurimaista käsin.
-Ennen toiminnan aloittamista Jugoslavian alueella tarvitaan Serbiassa poliittisia muutoksia, Köhler sanoi.

Venäjän tuki jatkuu

EBRD:n suurimpia rahoituskohteita on viime vuosina ollut Venäjä ja Itämeren alue. Venäjällä on kärsitty luottotappioita 553 miljoonaa euroa eli 3,3 miljardia markkaa, joiden seurauksena pankki teki viime vuonna olemassaolonsa ensimmäiset tappiot: 261 miljoonaa euroa eli runsaat 1,5 miljardia markkaa. Venäjän osuus lainoista on ollut noin kolmannes viime vuosina - yhteensä maahan on sijoitettu 3,6 miljardia euroa eli 21,4 miljardia markkaa.

Köhler vakuutti, ettei pankki aio hylätä Venäjää ongelmien takia. Jatkossa venäläiset hankkeet ja yhteistyökumppanit on vain valittava entistä tarkemmin, Köhler sanoi. Rahoitus riippuu myös siitä, miten tarmokkaasti maan hallitus jatkaa uudistuspolitiikkaa.

Köhlerin mukaan Länsi-Balkanin rahoitustarve ei tule viemään voimavaroja Venäjältä ja Baltialta. Pankki haluaa laajentaa lainanantoaan nykytasosta, siinä määrin kun osakkaat ovat siihen suostuvaisia.
-Tarkoituksemme on kasvattaa kakkua, Köhler sanoi.

EBRD perustettiin vuonna 1991 avustamaan Itä-Eurooppaa ja entistä Neuvostoliittoa. Pankki toimii alueella 26 eri maassa, ja sen antolainaus nousi viime vuonna 2,4 miljardiin euroon eli 14,3 miljardiin markkaan. Suomen rahoitusosuus EBRD:n rahastoista, ohjelmista ja hankkeista on yhteisarvoltaan ollut noin 40 miljoonaa euroa eli 240 miljoonaa markkaa. EU-maiden yhteenlaskettu osuus pankin osakepääomasta ja äänivallasta on noin 60 prosenttia. Myös Yhdysvallat ja Japani ovat toiminnassa mukana.

Niinistö valittiin huhtikuussa pankin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Hän johtaa puhetta ensi vuonna Riikassa, kun EBRD pitää siellä vuosikokouksensa.
(MTV3-STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme