Mainos
Mainos

Katsaus: Lihateollisuus kilpailee verisesti

Lihateollisuus on voimakkaasti keskittynyt ja kilpailu alalla on ylikapasiteetin vuoksi kovaa. Erityisesti pienten tilannetta hankaloittaa myös vähittäiskaupan keskittyminen: kun kaupan valikoimasta päätetään entistä useammin keskusliikkeissä, pienille ei riitä hyllytilaa lähikaupoistakaan.

Tiedot käyvät ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreimmasta lihateollisuuden Toimiala-Infomediakatsauksesta.

Selvityksen mukaan alalla oli vuonna 1996 noin 290 toimipaikkaa. Keskittymistä kuvaa, että noin 30 suurinta lohkaisevat peräti noin 70 prosenttia alan liikevaihdosta ja noin 65 prosenttia henkilöstöstä. Vuonna 1996 teurastamot ja lihanjalostus työllistivät lähes 11500 työntekijää. Alan tuotannon bruttoarvo oli noin 13 miljardia markkaa.

Kun suuret vastaavat bulkkituotteita, pienten mahdollisuutena on erikoistuminen. Katsauksen mukaan alan keskittyminen tulee jatkumaan ja henkilöstö vähenee edelleen. Koska myös vähittäiskaupan keskittyminen jatkuu, erityisesti pienten on osattava hakea vaihtoehtoisia myyntikanavia.

Vakaa kysyntä alan vahvuus

Koska liha-alan tuotteet ovat peruselintarvikkeita, kysyntä pysyy melko vakaana eikä ole riippuvainen talouden suhdanteista kuten monet muut toimialat. Osaltaan kysyntää on lisännyt hintojen lasku. Hintoja sulatti Suomen EU-jäsenyys.

Hintojen halpeneminen on lisännyt lihan menekkiä ja kasvattanut kalliimpien tuotteiden kysyntää. Tämä näkyi myös tuotannon kasvuna 1996. Kasvusta huolimatta Suomessa syödään lihaa vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa. Vuonna 1996 suomalaiset söivät lihaa miltei 63 kiloa henkeä kohden. Edellisvuodesta määrä lisääntyi kaksi kiloa. Pari vuotta aiemmin EU-maissa syötiin keskimäärin 94 kiloa lihaa per henkilö.

EU-jäsenyyden myötä siihen saakka suojattu lihateollisuus joutui kilpasille myös ulkomaisten toimijoiden kanssa. Tuonti onkin lisääntynyt koko ajan, mutta lihaa on mennyt myös vientiin. Niin vienti- kuin tuontimäärät puhkaisivat 20000 tonnin rajan vuonna 1996. Viennin kaula oli reilut tuhat tonnia.

Kotimainen lihateollisuus hyötyi ns. hullun lehmän taudista.

Hinta ei aina ratkaisekaan

Katsauksen mukaan alan yritysten on seurattava tarkasti markkinoita ja kuluttajien ostotottumusten muutoksia.
-Hinta ei aina ratkaise, vaan ostopäätökseen vaikuttavat myös laatu, maku, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys, katsauksessa muistutetaan.
Tulevaisuudessa menestystä povataan tehokkaille, innovatiivisille ja joustaville yrityksille.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme