Mainos
Mainos

Kuntien taloussuunnittelu uudistunut 90-luvulla

Kuntien taloussuunnittelu ja kirjanpito on uudistunut perusteellisesti 90-luvulla, ilmenee 48 kunnan talousjohtajien keskuudessa tehdystä tutkimuksesta. Uuden kuntalain mukaisesti kunnissa on siirrytty noudattamaan hallinnollisen kirjanpidon sijasta kirjanpitolakia soveltuvin osin. Myös kuntien talousarvioasetelmat uudistuvat.

Tutkija Lasse Oulasvirran tutkimus Kunnan talousjohtamisen ihanne ja käytäntö julkistettiin Mikkelissä keskiviikkona pidetyssä Kuntasuomi 2004 -projektin seminaarissa. Oulasvirta on kerännyt tiedot 48 kunnan talousjohtamisen käytännöistä haastatteluin ja postikyselyin.

Oulasvirran tutkimus osoittaa budjetoinnin kunnissa muuttuneen kehysmäiseksi. Tutkimuskunnissa valtuustot päättivät vuoden 1996 talousarvioiden käyttötaloudessa määrärahoista, jotka vaihtelevat alle miljoonasta yli 120 miljoonaan markkaan. Valtuustoon nähden sitovat käyttötalouden määrärahat ovat keskimäärin 16 miljoonan markan suuruisia. Keskimäärin valtuustot päättävät noin 29:stä käyttötalouden määrärahasta, jotka kohdistuvat toimielimille ja alemmille organisaatiotasoille.

Monissa kunnissa budjettivaltaa on siirretty merkittävästi valtuustolle. Valtuusto päättää näissä kunnissa suurista kokonaisuuksista puuttumatta siihen, miten rahat käytetään itse toimintoihin. Kehysbudjetointi helpottaa talousjohdon työtä myös silloin, kun budjettia pitää tasapainottaa menoja karsimalla. Toisaalta se ei ole aivan ongelmaton asia, jos valtuutetut eivät osallistu raamien ja tavoitteiden asettamiseen jo alkuvaiheessa. Vaarana on myös se, että valta siirtyy suunniteltua enemmän alemmille päättäjätasoille.

Tutkimuksen mukaan muutamissa kunnissa oltiin valmiita palaamaan valtuustotasolla jonkin verran tarkempaan päätöksentekoon. Valtuutetut ovat kuitenkin usein kiinnostuneita nimenomaan pienistä äänestäjille tärkeistä yksityiskohdista kuten koulujen ruokamäärärahoista, pyykkilaitureista ja linja-autopysäkkien paikoista. Suuret könttämäärärahat ja budjettilinjat ovat monien mielestä absrakteja asioita, joista on vaikeampi keskustella.

Nettobudjetointi yleistynyt

Nettobudjetoinnin on yleensä katsottu sopivan liikelaitoksille ja muille yksiköille, joilla on myytäviä suoritteita tai jotka voivat itse vaikuttaa tuloihinsa. Nettobudjetointi oli kuitenkin käytössä yllättävän monen kyselyyn vastanneen kunnan kaikissa toimielimissä ja toiminnoissa.

Tämän katsotaan osoittavan, että nettobudjetoinnin sallinut kunnallislain osauudistus 1993 oli tarpeellinen. Puolet 48:sta tutkimukseen piirissä olleesta kunnasta käytti nettobudjetointia joko kaikissa tai joissakin tehtävissä.

Nettobudjetoinnin hyvinä puolina nähtiin päättäjien keskittyminen linja-asioihin ja jälkikäteen tapahtuvaan kontrolliin. Ylimpien toimielinten ei tarvinnut myöskään käsitellä enää pikkuasioita. Osa talousjohtajista piti kuitenkin bruttoperiaatetta nettobudjetointia parempana. Viimeksi mainittu pitää nimittäin osan kunnan rahoista keskusjohdon talousohjauksen ulkopuolella.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme