Mainos
Mainos

Ruotsin ja Suomen reaktiot kohutusta kaasuputkihankkeesta eroavat – tulkintaeroja Itämeren alueen turvallisuudesta

Suomi ja Ruotsi tulkitsevat Venäjän kaasuputkihanketta hyvin eri tavoin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola MTV Uutisille.

– Ruotsissa on hyvin erilainen, laajempi tulkinta Itämeren alueen turvallisuudesta. Ruotsissa nähdään, että se on niin riippuvainen Itämerestä, että se ei halua tällaista epätoivottavaa turvallisuushuolta rannoilleen.

– Suomessa tulkinta on se, että kaasuputki lisää keskinäisriippuvuutta, joka on hyvä Itämeren turvallisuuden näkökulmasta. Ja se nähdään myös ympäristökysymyksenä, Aaltola kuvailee.

Aaltolan mukaan näkökulmaerot kuvastavat hyvin sitä, kuinka vaikeaa eri maiden turvallisuusyhteistyö voi olla.

– Tässä näkee selkeästi sen, kuinka hankalaa jopa läheisten maiden on tehdä turvallisuusyhteistyötä, koska tulkinnat ovat erilaiset. Se, mitä toinen pitää turvallisuusriskinä, niin toinen ei edes tiedosta.

Gotlannin kunta ilmoitti tänään, ettei se aio vuokrata satamaa Venäjä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeelle. Ruotsi ei kuitenkaan toimillaan pysty estämään kaasuputkihankkeen toteutumista.

– Tämä on enemmän signaali, jonka Ruotsi haluaa lähettää, jonka myötä se ei halua aktiivisesti osallistua ja edesauttaa kaasuputken rakentamista. Ruotsi ilmaisee turvallisuushuolensa kieltämällä venäläisiä ja venäläistaustaisia yrityksiä käyttämästä satamiaan, Aaltola kertoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme