Mainos
Mainos

Sisäpiirikaupat eivät ole huippubisnes

Pörssiyhtiöiden sisäpiiriläiset eivät onnistu osakekaupoissaan muita paremmin. Heidän osakekauppansa näyttävät tutkimuksen mukaan olevan satunnaisesti jakautuneita, eikä osakkeiden tuottojen ja kauppojen välillä näytä olevan yhteyttä.

Myös ulkomaisissa vastaavissa tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Sisäpiiriläisten kaupat eivät myöskään ole merkittäviä markkinoiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Heidän omistamiensa osakkeiden markkina-arvo oli vain noin kaksi prosenttia koko pörssin arvosta ja kauppojen osuus tutkimusjaksolla oli vain yhdeni prosentin pörssivaihdosta. Kauppojen ajoituskaan ei näytä onnistuneen keskimääräistä paremmin.

Näihin keskeisiin johtopäätöksiin päätyy tutkija Juha Kasanen Suomen Pankin tutkimusosastolta. Tutkimuksessaan hän selvitti pörssiyhtiöiden ilmoitusvelvollisten eli sisäpiiriläisten omia kauppoja 17 kuukauden ajanjaksolla elokuusta 1996 vuoden 1997 loppuun.

Kasanen kuitenkin korostaa, että tutkimustuloksista huolimatta yksittäisten väärinkäytösten mahdollisuus on aina olemassa. Näitä tapauksia on niin vähän, etteivät ne nosta tutkimuksessa tarkasteltujen kauppojen keskimääräistä tuottoa.

2000 kauppaa tutkittiin

Selvityksen kohteena olevia osakesarjoja oli 51 kappaletta ja kauppojen lukumäärä oli noin 2000 kappaletta. Kauppojen kokonaisarvo oli noin 1,6 miljardia markkaa, josta ostojen osuus oli 972 ja myyntien 647 miljoonaa markkaa.

Kauppoja sisäpiiriläisistä teki tutkittuna ajanjaksona vain noin 120 henkilöä. Testiajanjakson enimmäispituus tutkimuksessa rajoitettiin 30 päivään eli sisäpiiriläisen kaupan jälkeen sitä verrattiin kyseisen osakkeen kurssimuutoksiin enintään kuukauden ajalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, löytyykö kaupoista tukea olettamukselle, jonka mukaan sisäpiiriläisen kaupan jälkeen osakkeen kurssikehityksessä tapahtuisi poikkeava muutos. Jos sisäpiiriläiset yleisesti käyttävät sisäpiiritietoa hyväkseen, tämän tulisi näkyä myös heidän osakekauppojensa tuotoissa.

Julkisessa keskustelussa on myös ajoittain epäilty sisäpiiriläisten omien kauppojen heikentävän pörssin ja osakemarkkinoiden uskottavuutta. Tavoitteena oli siten myös selvittää ilmoitusvelvollisten osakekauppojen merkitystä koko osakemarkkinan kannalta, markkinoiden valvonnan ja lainsäädännön tueksi.

Vain muutamia tuottoisia kauppoja

Tulosten mukaan sisäpiiriläiset eivät onnistuneet omien kauppojensa ajoituksessa keskimääräistä paremmin. Keskimääräistä parempaa tuottoa ostoissaan onnistuivat tutkimuksen mukaan saamaan vain kolmen yhtiön sisäpiiriläiset. Vastaavasti tappiollisesti ostonsa ajoittivat kolmen yhtiön ilmoitusvelvolliset. Tuottoisat ostot kohdistuivat Askon, Orionin B-sarjan ja Tulikiven osakkeisiin. Ajoitukseltaan tappiollisiksi ostot muodostuivat Finvestin, Nokian ja Rautaruukin osakkeilla. Oman työnantajayhtiönsä osakkeiden myynneissä onnistuivat keskimääräistä paremmin viiden yhtiön sisäpiiriläiset. Pientä ylituottoa antaneet kaupat tehtiin Koneen, Nokian, Rautaruukin, Tiedon ja Fiskarsin osakkeilla. Sen sijaan tutkimuksen mukaan tappiolliset myynnit tehtiin Aamulehden II-sarjan, Arctoksen, Huhtamäen I-sarjan, Keskon, Nesteen, Orionin A-sarjan, Santasalo JOT:n ja Tamfeltin osakkeilla.

Ei vielä yhtään tuomiota

Tähän mennessä Suomessa ei vielä ole annettu yhtään tuomiota sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Sen sijaan syytteen sisäpiiririkoksesta sai kaksi kuukautta sitten marraskuussa Instrun hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Gustav von Hertzen. Asia tulee lähiaikoina esiin Helsingin käräjäoikeudessa.

Von Hertzenin osalta epäilyt sisäpiiririkoksesta liittyvät Instrun osakkeen voimakkaaseen nousuun viime vuoden tammikuussa, kun yhtiö kertoi ostavansa amerikkalaisen anestesialaitevalmistajan Ohmedan. Von Hertzen oli ostanut Instrun osakkeita kolme kuukautta aiemmin vuoden 1997 lokakuussa.

Ilmoitusvelvollisia runsaat 1500 henkilöä

Sisäpiiritieto on julkistamaton arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttava tieto. Tiedon hyväksikäyttö hyötymistarkoituksessa on arvopaperimarkkinalain mukaan rangaistavaa. Väärinkäytön kielto koskee ketä tahansa, joka on saanut tai jonka on syytä epäillä saaneen tällaista tietoa.

Ilmoitusvelvollisia ja samalla myös sisäpiiriläisiä ovat yhtiön toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, tilintarkastukseen osallistuvat sekä hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Myös osakemarkkinoilla toimivat meklarit ovat ilmoitusvelvollisia.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat yhtiöt ja välittäjät joutuvat puolestaan pitämään yllä sisäpiirirekisteriä kaikista ilmoitusvelvollistaan. Rahoitustarkastus suosittaa myös, että yhtiöt merkitsisivät sisäpiirirekisteriinsä kaikki sellaiset henkilöt, jotka saavat haltuunsa sisäpiiritietoa. Rekisterit ovat julkisia. Pörssiyhtiöiden palveluksessa olevien ilmoitusvelvollisten kokonaismäärä oli vuoden 1997 lopussa 1542 henkilöä. Heistä omisti työnantajansa osakkeita 45 prosenttia eli 596 henkilöä. Osakkeita omistavista vain noin viidennes kävi aktiivisemmin kauppaa omistamillaan osakkeilla.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme