Mainos

Suomeen syntyi miljardien lyhennysvapaabuumi – asiantuntijan mielestä täysin väärään aikaan

Suomalaiset ovat ottaneet lainojen lyhennysvapaita luottolaitosten lyhennysvapaakampanjan alun jälkeen noin 5 miljardin euron arvosta. Helmikuusta lähtien moni pankki on tarjonnut lyhennysvapaata ilman lisämaksua.

Lyhennysvapaita hyödyntäessään kotitalous ei lyhennä lainaansa, vaan maksaa pankille vain lainan korkokulut.

Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitaloudet neuvottelivat maaliskuussa 2015 asuntolainasopimuksiaan uudelleen 2,4 miljardin euron arvosta. Helmikuusta lähtien uudelleen neuvotteluja on ollut 5,5 miljardin arvosta.

Normaalisti kotitaloudet neuvottelevat asuntolainojaan uusiksi keskimäärin 0,2 miljardin euron edestä kuussa. Suomen Pankin mukaan kasvusta valtaosa johtuu lyhennysvapaista.

Kotitalouksien asuntolainakanta on noin 90 miljardia euroa, joten noin 6 prosenttia kotitalouksista on kysynyt lyhennysvapaata.

Luvuissa eivät näy lyhennysvapaat, joiden mahdollisuudesta oli valmiiksi neuvoteltu lainasopimuksessa.

"Asunnosta raaputettua rahaa käytetään syömävelkaan"

Toimitusjohtaja Ari Pauna Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä on huolissaan, hakevatko vähennysvapaita juuri ne, joiden ei sitä kannattaisi.

– Asunnoista raaputettua rahaa ei pidä muuttaa syömävelaksi. Raha pitäisi investoida, laittaa se poikimaan, hän toteaa.

Ruotsissa lyhennysvapaasta on Paunan mukaan huonoja kokemuksia. Aitojen sijoituksien sijaan lyhennysvapaalla nostetaan elintasoa velaksi, eletään leveämmin kuin olisi varaa.

– Ostetaan isompia Volvoja ja käydään useammin Thaimaan lomilla.

Asiantuntija: Mieluummin lyhentäisin lainaa

Paunan mielestä huolestuttavinta on, jos arjen kuluja ei saada katettua nykyisen alhaisen koron aikana. Nousukaudella korot nousevat, ja lainan lyhennys maksaa entistä enemmän.

– Jos lainaa on vielä paljon maksamatta, on matalien korkojen aikana mitä mainioin tilaisuus lyhentää velkaa. Se on paras sijoitus, mitä oman tai Suomen talouden näkökulmasta voi nyt tehdä, hän sanoo.

Paunan mielestä arjen vaikeuksissa velkaisten kotitalouksien tulee muuttaa kulutustaan radikaalisti, ei rahoittaa sitä velalla.

Vilkastuuko talous lyhennysvapailla?

Paunan mukaan lyhennysten tunnollinen maksaminen on Suomen asuntolainajärjestelmän vahvuus.

– Suomalaiset lyhentävät asuntolainojaan 12–13 miljardilla eurolla vuodessa. Tämä luotettavuus on suomalaisen pankkijärjestelmän peruskallio luottoluokittajien silmissä, hän kertoo.

Lyhennysvapaasta vapautuneella rahalla on toivottu kulutuksen ja Suomen talouden vilkastuvan. Paunan mielestä Suomen suosta nostaminen ei ole asuntovelkaisten tehtävä.

– He ovat osansa tehneet ostaessaan kalliin asunnon, Pauna toteaa.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot