Mainos
Mainos

Suomen tuotanto hurjassa vedossa

Tilastokeskuksen ennakkotiedot viime vuodelta olivat juuri niin hyviä kuin odotettiin: tuotanto kasvoi huippuvuosien tahdissa eikä Suomella ole vaikeuksia täyttää Euroopan rahaliiton Emun pääsyehtoja. Viime vuonna tuotanto lisääntyi 5,9 prosenttia. Tätä vahvempaan kasvuun on ylletty vain vuosina 1979 ja 1989.

Emu-ehdoista tiukimmalla ollut julkisyhteisöjen Emu-alijäämä oli 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun raja on 3 prosenttia. Emu-alijäämä kertoo, kuinka suuri osa valtion ja kuntien menoista käytännössä jäi viime vuonna katettavaksi velalla. Emussa pyritään siihen, että tulot olisivat menoja suuremmat. Suomen alijäämän näinkin tuntuva väli Emu-ehtoihin johtuu osaltaan siitä, että Euroopan tilastokeskus on tarkentanut eräitä tilinpidon määräyksiä.

Tilastojohtaja Markku Suur-Kujala kertoi, että Suomelle tarkennukset toivat helpotuksia yhteensä 2 miljardilla markalla. Emu-alijäämä oli vuoden lopussa 6 miljardia markkaa. Emu-ehtojen mukainen julkinen kokonaisvelka oli 55,8 prosenttia kokonaistuotannosta. Emu-raja on 60 prosenttia. Suomen lukema olisi kuitenkin 15 prosenttiyksikköä heikompi eli noin 71 prosenttia, jos Suomi ei olisi saanut oikeutta vähentää velasta pois eläkerahastoista otettuja lainoja.

Muut Emu-ehdot Suomi on täyttänyt jo aiemmin. EU:ssa Suomi on listattu ehdot täyttäneiden joukkoon.

Turvallinen väli tarkentumiseen

Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relander sanoi, että tärkeimmissä Emu-kriteereissä on niin turvallinen väli, että tilastojen tarkentuminkaan ei tule Suomen Emu-kelpoisuutta heiluttamaan.

Kun vuoden 1996 kevään tilastoja tarkennettiin viime kesänä, Emu-alijäämä nousi 2,6:sta 3,1 prosenttiin. Tästä seurasi kova kalabaliikki, vaikka Emu-kelpoisuus todetaan vuoden 1997 luvuista ja aiempien tietojen tiedettiin olleen ennakkotietoja. Lukujen pitävyys ratkaistaan lopulta EU:ssa.

Suur-Kujalan mukaan tilastojen tarkentamisessa ei ole jouduttu yhtä prosenttiyksikköä suurempaan korjaukseen. Hänen mukaansa viime vuoden ennakkotietojen pitävyyttä vahvistaa myös se, että lähtötiedot ovat aikaisempaa tarkemmat.

Valtion ja kuntien yhteinen velkataakka oli vuoden lopussa 345 miljardia markkaa, josta eläkerahastoista otettua velkaa oli 96 miljardia markkaa. Lähes kaikki oli lainassa valtiolla.

Metalli kasvuveturi

Viime vuoden kansantuotteen kasvusta suurin siivu tuli metalliteollisuudesta. Sen osuus 5,9 prosentin kasvusta oli peräti 1,5 prosenttiyksikköä. Sitä seurannut liikenne siivusi 0,76 prosenttiyksikköä.

Kolmantena oli puu- ja paperiteollisuus 0,71:llä ja heti sen kannassa viimein kasvuun päässyt rakentaminen. Rakentamisen vauhdittumisesta huolimatta sen tuotanto ei yllä vielä viime vuosikymmenen lopun määriin. Sama koskee kauppaa ja maataloutta.

Viime vuodet vauhdikkaasti kasvanut metalli pääsi lähes vuosikymmenen vaihteen tuotantoon jo 1993 ja huitelee hyvän matkaa muita edellä. Viime vuonna vauhdikkaimpaan kasvuun ylsi metsäteollisuus. Tämä selittyy osittain edellisvuoden takapakista. Koko tehdasteollisuuden kasvu oli noin 9 prosenttia.

Kansantulo asukasta kohden oli 99100 markkaa.

Kotitalouksienkin tulot kasvoivat

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat viime vuonna kolmatta vuotta perättäin. Nyt niihin tuli 4,1 prosentin lisä. Tuloja lisäsivät palkkatulojen kasvu ja verotuksen keventyminen.

Kotitalouksien säästämisaste kohosi 4,7 prosenttiin. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut olivat 47,3 prosenttia. Vuotta aiemmin veroaste oli 48,0.

Yritykset ovat tehneet ylijäämää jo vuodesta 1993. Viime vuonna rahaa jäi investointien jälkeen taskuihin 22 miljardia markkaa. Se oli edellisvuotista enemmän.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme