Mainos
Mainos

Suomesta tuli EU:n nettomaksaja

Suomesta tuli EU:n nettomaksaja toisena jäsenyysvuotenaan. Viime vuonna Suomen maksut olivat 996 miljoonaa markkaa enemmän kuin mitä tuli tukina takaisin. Valtion budjetin kautta tuli 836 miljoonaa vähemmän kuin meni, ilmoitti valtiovarainministeriö.

Tasetta painavat alaspäin rakennetukien ongelmat: aluetukirahaa tuli viime vuonna vähemmän kuin mitä Suomi olisi voinut saada liittymissopimuksensa ja hyväksyttyjen suunnitelmien perusteella. Hankkeiden käynnistys on ollut hidasta, ja EU on vaatinut rahojen käytöstä tarkkoja selvityksiä ennen kuin se on maksanut oman osansa.

Tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, mutta arviot saamatta jääneistä rakennetuista liikkuvat muutamasta sadasta miljoonasta aina miljardiin markkaan. Suomen nettotulot laskivat myös sen johdosta, että maatalouden siirtymätuki laski 1,8 miljardia markkaa.

Valtion kassan kautta kulki tuloja maataloustukea (2 555 miljoonaa), rakennetukia (881 miljoonaa), maatalouden siirtymäkauden tukia (859 miljoonaa), tullien kantopalkkioita (99 miljoonaa) ja muita rahoja 49 miljoonaa. Loppusumma oli 4443 miljoonaa markkaa.

Jäsenyysmaksua valtio maksoi arvonlisäveron kertymästä 2 948 miljoonaa ja bruttokansantulon perusteella 1 791 miljoonaa. Yhteensä EU kerää jäsenmailtaan noin 1,2 prosenttia BKTL:stä. Pääomasijoitukset Euroopan Investointipankkiin ja Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisölle olivat yhteensä 540 miljoonaa markkaa. Maksut valtion budjetista olivat siten yhteensä 5 279 markkaa.

Osa tuista ohi valtion kassan

Valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole mukana sellaisia EU-tukia jotka eivät kierrä valtion budjetin kautta; kuten tutkimus- ja kehitystukia yrityksille ja tutkimuslaitoksille, tai koulutus-, sosiaali-, kulttuuri- ja ympäristötukia, joita maksetaan valtion budjetin ohi suoraan vastaanottajille. Viime vuodelta näistä tuista ei ole lukuja, mutta jo 1995 EU maksoi niitä yli 600 miljoonaa markkaa.

Valtion talousarviosta maksettujen lisäksi Suomesta lähti EU:lle 11 miljoonaa terästeollisuuden tuotantomaksuja. Tulleja Suomesta kerättiin EU:lle 877 miljoonaa.

Jäsenmaksut jakautuvat epätasaisesti

EU-maat ovat varsin erilaisissa asemissa jäsenmaksuineen: neljä köyhintä maata eli Kreikka, Espanja, Portugali ja Irlanti saavat huomattavasti enemmän tukia kuin maksavat maksuja, kun taas suurin nettomaksaja rahassa mitattuna on Saksa. Myös Hollanti ja Ruotsi maksavat selvästi enemmän kuin saavat.

Britannia taas on entisen pääministeri Margaret Thatcherin käsilaukkutaktiikan myötä saanut tingattua itselleen alennusta jäsenmaksuihinsa, mutta on siitä huolimatta nettomaksaja.

Maksuosuudet ja tulot tulevat uusjakoon 1999, kun uusista rakennetukirahastoista ja niiden jaosta päätetään. Silloin päätetään myös EU:n viisivuotisbudjettisuunnitelmasta. Jos taas EU:n suunniteltu itälaajentuminen toteutuu, muuttuu maisema perusteellisesti. Itä-Euroopan maat ovat EU:n nykyisiä köyhiä jäseniä selvästi köyhempiä, ja paineet tulonsiirtoihin itään päin kasvavat.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme